Kaksi viikkoa lihavuusleikkauksesta

Teen nyt ainakin alkuun hiukan tiuhempaan näitä seurantapostauksia. Loppuvuoden sitten ehkä kuukausittain ja lopulta nekin saa sitten hiipua. Mutta nyt kahden viikon kohdalla on elämässä selkeä muutos eli palasin töihin eilen.

 

 Ensimmäinen viikko piti syödä pelkästään pillin läpi mentäviä nestemäisiä ruokia ja toisella viikolla sai sitten alkaa syömään pehmeitä ruokia. Liikuntaa ei saa vielä varsinaisesti harrastaa, kävelyä ja kevyttä venyttelyä saa tehdä.

 

 Kipuja ei ole. Nälkä ei ole. Ruokahaluakaan ei suuremmin ole. Silti mielitekoja olisi kaikkeen kiellettyyn ruokaan. Tekisi mieli tortilloja ja porkkanaa ja täyslihaleikkeleitä. Eikä leikkaus näy vieneen makeanhimoakaan. Makeaa toki tuleekin päivittäin aika paljon makeutusaineiden muodossa proteiinivanukkaista ja -juomista. Ja suolastakin, kuten oikeaa leipää tekee mieli. Se hassu tässä pehmeässä ruuassa on, että näkkäriä saa syödä kun sen pureskelee pehmeäksi. 

 

Kokkaamishaluakaan ei kyllä juuri ole kun ei oikein inspiroi tehdä noita desin-kahden annoksia pehmeitä ruokia. Enkä oikein nauti saman ruuan syömisestä monta päivää putkeen.

Vuorokauden tunnit ei tahdo riittää kun nukuttaa kymmenne tuntia yössä ja päivän aikana pitäisi ehtiä syömään vähintään 6 kertaa ja juoda kaksi litraa ja ennen ja jälkeen syömisen pitää juomisesta pitää taukoa. Ruokailuun olisi hyvä mennä vähintään 20 minuuttia kerrallaan ja välillä olen syönyt yhtä pientä rahka-annosta yli puolikin tuntia kun mahaan ei mahdu. 

 

Isoja lääkkeitä ei saa vielä niellä ja pakolliset vitamiinikapselit maistuvat aukaistuna ihan hirveiltä. Ja lääkkeiden ottoonkin menee aikaa kun kaikki lääkkeet pitää ottaa yksitellen, osa vielä puolitettuina. 

 

Haavat ovat parantuneet hyvin. Vähän on vielä vatsalla mustelmaa. Mahasta kuuluu ääntä aina kun syö ja ilmaa liikkuu aika runsaasti myös. Maha on ollut tosi hitaalla, koska leikkaus ja lääkitys lamaa suolistoa eikä kuituja tule hirveän paljon. 

 

Saikkua olisi halutessaan saanut vielä viikon lisää mutta olin kyllä jo ihan valmis palaamaan tällä viikolla töihin. Työt edes pakottaa heräämään vähän aikaisemmin ja antaa lisää tunteja juomiseen 😆 Toki varmasti väsyttää vähän eri tavalla kuin normiviikkona mutta ensi viikko onkin sitten onneksi vapaajakso eli olen lomalla. Ja sitten kuukauden kohdalla saa alkaa syömään normaalia ruokaa.