Lihavuusleikkauksesta toipuminen ja helmikuun yhteenveto

 Helmikuuhan on lyhyt mutta nyt se oli myös harvinaisen nopea.

 

Kun lihavuusleikkaus oli 27.1. niin helmikuuhan alkoi sitten saikulla. 

 

Ihan ensimmäisiä helmikuun fiiliksiä löydät täältä ja kahden viikon kuulumisia täältä.

 

 Ensimmäinen viikko piti syödä nestemäisiä ja toinen ja kolmas pehmeitä ruokia. Tasan kolme viikkoa leikkauksesta oli Jorvissa ravitsemusterapeutin kontrolli ja sain silloin luvan syödä kaikkea mikä hyvältä tuntuu. Eli suoraan bussilta salaattibaariin, josta valikoima uusia ruokia kokeiluun. Ylläolevasta annoksesta riitti kolmelle ruokailukerralle kun määrät on niin pieniä.

 

Reunat söin kahvilassa ja loput iltapalana kotona

 Määrät on tosiaan tosi pieniä ja ravitsemusterapeutin kanssa todettiin, että minun pitäisi syödä tuplasti se, mitä sain syötyä silloin kolmen viikon kohdalla. Nyt melkein viikon kohdalla ruokamäärät ovat vähän kasvaneet ja rohkeus kokeilla eri ruokia on kasvanut. Hiilihappoja ja kokolihaa/broileria en ole vielä kokeillut. Lähinnä kun ei ole ollut tarvetta ja yhden ihmisen taloudessa tuppaa yhdestä ruuasta muutenkin riittämään useammaksi päiväksi. 

Muutamia huomioita on tullut tehtyä ja kokeilin myös sitä tuskaa, jonka liikaa ja liian nopeasti syöminen tuottaa. On yksi kovimmista kivuista mitä olen kokenut. Muutoin ruuat ovat hyvin sopineet mutta näköjään broilerin jauheliha on nyt parempi valinta kuin naudan. Ulkonasyöminen onnistuu mutta helpointa on ylläolevan tyyppiset kylmät ruuat kun ne on kivempi pakata mukaan kotiin sitten doggy bagissa.

 

Salia kokeilin rauhallisesti neljännen viikon aikana ihan olemattomilla painoilla ja hiljalleen niitä sitten lisäilen. Jaksaa kyllä kun vaan pitää riittävät sarjatauot mutta kun on ollut pahoinvointiin taipuvainen treenatessa jo ennen leikkausta niin en viitsi lähteä liian kovaa. Ja syön kotona juuri ennen salille lähtöä ja heti salilla sitten proteiinipatukan. 

 

Annosten koko vaihtelee ja usein jää ihan hassuja haukun tai kahden kokoisia jämiä.

 

Nälkä on harvakseltaan mutta syöminen on tiuhaa. Silti tekee tiukkaa saada päivään mahtumaan riittävästi ruokaa ja juomaa. Myös proteiinia on välillä liian vähän.

 

Elämään tuli vähemmän kiva ylläri kun läppärini ei yhtenä päivänä lomalla enää lepotilasta herännytkään mutta ei myöskään sammunut. Siitä tuli sitten ylimääräistä rahanmenoa ja sähläystä. Onneksi olin saanut isän firman nettisivut päivitettyä ennen koneen pysähtymistä ja lomalla oli aikaa viedä kone huoltoon. 

 

Eilen soittivat sitten Cruzbrokerilta, että ei siitä Lenovosta enää kalua tule kun emolevy pitäisi vaihtaa ja tuohon malliin tulisi niin kalliiksi että fiksumpaa ostaa uusi kone. Ostin sitten käytetyn hp elitebookin. Käytetyn ostin sen takia, että mieluummin käytän vähän vanhempaa käytettyä toimistokonetta kuin halvimmista komponenteista tehtyä kuluttajakonetta.

 

 

Siihen nähden että 1.2. tuli vasta viisi päivää leikkauksesta, on fyysistä aktiivisuutta tullut ihan kivasti. Viimeiset tikinpätkätkin lähtivät vatsalta vasta tämän viikon alussa. Salilla olen nyt siis ehtinyt käydä kolmesti.

 

Painohan on tietenkin laskenut aika vauhdilla nyt helmikuun ajan kun ruokamäärät on olleet ihan onnettomia alkuun ja pieniä ovat nytkin. Ja sekin mitä on syöty on ollut aikalailla rasvatonta ja sokeritonta. Vaikka nyt on kyllä jo kokeiltu myös karkkeja ja pullaa. Korvapuustista meni 1/4 ja loput paloina pakkaseen. Paino varmasti jatkaa putoamistaan mutta vauhti rauhoittuu tietenkin. 

 

Ravitsemusterapeutilla tehtiin kehonkoostumusmittaus ja aika kivasti paino on lähtenyt nimenomaan rasvasta. Rasvatonta massaa oli mittauksessa sen verran, että jos paino lähtee terveesti rasvasta eikä rasvattomasta massasta, niin loppupaino ei ole missään missilukemissa. Eikä ole tarviskaan. Ennemmin tavoitteena on päästä siihen normaalipainon ylärajoille ja säilyttää lihasmassaa mahdollisimman paljon. Jalat on kuin tikut keskikroppaan verrattuna ja allit alkaa hiljalleen heilua hienosti. Paino tosin heilahtelee hyvin paljon sen mukaan onko juonut riittävästi, onko vatsa toiminut ja mikä kuukautiskierron vaihe on menossa. Ja niinhän se heilahtelee kaikilla, minkä vuoksi kuukauden keskiarvo on paljon parempi seurattavaksi muuttujaksi kuin yksittäinen punnitustulos.

 

Maaliskuulta odotan kevättä, uusien vaatteiden testailua ja paria tapahtumaa.