Pinkkiä piiperrystä

 Nyt on ollut hyviä villapaidan ulkoilutuskelejä. Kai nuo toppatakit hiljalleen on kaiveltava esille mutta nyt on vielä hyvin pärjännyt villapaidalla ja kuoritakilla tai villakangastakilla. Nyt käytinkin sitten melkein kaikkia itseneulomiani ulkona, muutamaa vain sovitin sisällä, että saan kuvat. Oli nimittäin inventaarion aika. Kirjoneuleita teen harvoin ja ehdottomasti vain suljettuna neuleena ja vain parilla värillä. Sormet menee kipeiksi ja hermot loppuu monella värillä vääntäessä. Ennemmin pelaan sitten tekstuurilla hyvin maltillisesti tai joskus harvoin pitsillä kuten yllä oleva keskimmäisen minän tunika. Erilaiset ponchot ja huivihommelit on näppäriä lämmittäjiä etätöissä ja toisaalta poncho peittää hyvin Teamsissa jos ei jaksanut aamulla pukea rintsikoita tai päällä on napapaita. Villatakit jää aina liian vähälle käytölle, koska ne on liian tönkköjä toppatakin alla. Toisaalta harvassa on ne päivät kun Helsingissä pärjäisi pelkässä villatakissa tuulen takia. Ohuista langoista ne

Neuleita on viimeksi katsottu heinäkuun osalta eli tässä on noin elo-syyskuun, ehkä vähän lokakuunkin puolelle mennään. Normaalistihan tässä kohdin katsottaisiin I love me -messujen ostoksia mutta skippasin tänä vuonna messut kokonaan kun viikonloppuna oli muita menoja, mm. Akavan opiskelijoiden vuosijuhlat. Kahdet ylimmät sukat on Novitan Venla/Pikkusiskolankaa ja alimmat on Hjertegarnin Armoniaa. Ylimmät sukat ovat Rico Designin Suberba Twirliä ja kahdet alemmat Viking Nordlysia. Alla olevan kuvan parit ovat myös Suberba Twirliä.  Yhden kolmiohuivin tein kahta Novitan keinokuitulankaa sekoittamalla.   Säärystimet ovat Novitan kimaltavaa 7 veljestä kuuraa. Heinäkuun lopussa lankatavoitteen tilanne oli 29/122, elokuussa tuli uutta 11 kerää ja loppui 6 eli tilanne oli 35/133 ja syyskuussa ei loppunut yhtään kerää mutta uutta tuli 51 kerää, Lokakuuhun lähdettiin siis tilanteessa 35/184.   Tämä vuosi näyttää siis menevän lankatavoitteen suhteen aika lailla pyllylleen. Toisaalta niin menee

 Blogitauoissa on se hyvä puoli, että ainakin loppuneita ehtii kertyä kirjoittamista odottamaan. Nyt oli taas hirveästi loppumaisillaan ja kun nämä loppuivat, niin tuntuu, että seuraavia saa odotella hirveän pitkään.  Revolution Conceal & Define Infinite Mattifying Priming Water on primersuihke mutta käytin sen lopulta meikin päällä, koska en oikein tykkää pohjustaa meikkiä pelkällä vesimäisellä tuotteella vaan esimerkiksi Lumene Kaunis geelimäinen meikinpohjustaja -tyyppisellä tuotteella. Vaikka Lumenen primerissa oli se ongelma, että ei toiminut kaikkien kasvovoiteiden kanssa vaan nosti vaahtoa. Geelimäinen koostumus oli ihan miellyttävä mutta tykkään Lumenen primereista enemmän Blur-primerista tai vesimäisemmästä instant glow -primerista. Essence HELLO, GOOD STUFF! 48H intense hydro gel tuli lopulta käytettyä käsivoiteen alla iltaisin käsissä kun kasvovoiteita oli useampia. Etenkin omaani rasvaisemmalla iholla voisin kuvitella toimivan hyvin myös meikin alla kasvoilla.  Catrice

Apua mikä otsikko mutta tänään siis luvassa Catricen ja essencen uusin Disney-kokoelma. Ja uskokaa tai älkää, vaikka ostin paljon, niin paljon jäi ostamattakin. Catricen puolella kokoelmassa on Nalle Puhia ja essencen puolella Mikkiä ja Minniä. Luomiväripaletit, ripsivärit ja kynsilakat jätin kaikki hyllyyn.   Värillisiä huulirasvoja löytyy Nasun, Nalle Puhin ja Tikrun sävyt. Tosin Tikru ei ole oranssi vaan ruskea. Ja huuliöljy on tietenkin hunajainen. Kuivaöljy vartalolle ja hiuksille näyttää hunajaiselta mutta värinsä saa toki Kanin porkkanoista. Huulienhoitosetissä on kuorinta, huulinaamio ja kuorintaan silikoninen läkkärä. Primerissa on helmiäiskoostumus, joka lupaa hehkua kasvoille. Meikinpoistobalm näyttää purkkiin kuivahtaneelta hunajalta, etenkin reunat olivat aika kuivahtaneet mutta jännä nähdä miten toimii käytössä. Käsivoiteista Aasi tuoksuu miedosti puuvillalle ja Puh kekseille. Kabuki-siveltimen saa suojaan tuonne korkin alle ja ajattelin heittää tämän reissupussiin kun va

Syyskuu on yleensä töissä mulle kaikkein kiireisin aika ja tänäkin vuonna oli aika vauhdikasta. Elokuun loppupuolelta alkaen kiersin Suomea ja oikeastaan vain Lappi ja Kaakkois-Suomi jäi kiertämättä. Vaikka reissaaminen ja etenkin uusien opiskelijoiden tapaaminen on ihanaa, niin lopulta oli pakko todeta että työ ja kahdet opinnot ovat liikaa. Jätin siis media-alan ammattitutkinnon kesken, mikä suorittajalle ei ollut hirveän helppo päätös mutta onpahan oppimisen paikka. Media-ala on siitäkiva onneksi, että netin ihmemaailmasta löytyy kyllä itseoppimiseen materiaalia niin paljon kun jaksaa läpi käydä, jos joskus tuntuu halua jatkaa. Sokos hotel Triplassa olin yhden yön ihan työmatkojen ulkopuolellakin. Syyskuulta kun etsin kuvia blogiin, oli suurin osa kuvia hotellihuoneista. Hotellit alkavat mennä suloisesti sekaisin päässäni ja niitä erottaa lähinnä se, että tuossa hotellissa oli tosi pieni suihkukoppi tai tuossa hotellissa ei ole pistorasioita yöpöydän luona.  Kun reissaa työkseen, al