Pinkkiä piiperrystä

Oli tarkoitus kirjoittaa ihan jostain muusta tänään, mutta sitten sain WhatsAppiin linkin tähän tekstiin, jonka kirjoittajan luvalla lainaan tähän. Kyseessä on pääkaupunkiseudun Zonta-kerhojen järjestämään kilpailussa palkittu teksti siitä, miten suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus koetaan nykynuorisossa.  Keskinäinen ymmärrys ja yhdenvertaisuus Minulle on aina opetettu, että kaikkia pitää kunnioittaa ja suvaitsevaisella asenteella ja maailmankuvalla pääsee pitkälle. Olen aina pitänyt näitä asioita suuressa arvossa ja haastanut itseäni miettimään, mitä ne oikein tarkoittavat. Minulle toisten kunnioitus ja suvaitsevaisuus tarkoittavat tiivistetysti sitä, että annetaan jokaisen olla sellainen kuin on ja ymmärretään, että monet asiat vaikuttavat siihen, millaisia ihmisistä kasvaa. Jokainen meistä yrittää parhaansa mukaan löytää itseään sekä itselleen parasta tapaa elää, ja meidän tulisi myös antaa jokaiselle mahdollisuus siihen. Meidän tulisi antaa jokaiselle mahdollisuus tehd

Välillä etenkin sosiaalisessa mediassa kuulen kyseltävän miksi niin iso osa hoitajista ja muista terveysalan ammattilaisista on ylipainoisia. Joidenkin mielestä ylipainoinen hoitaja menettää uskottavuutensa ja toisten mielestä ylipaino johtuu vain siitä, että ihminen ei osaa asettaa rajoja itselleen tai että häneltä puuttuu itsekuria. Mielestäni moni muu asia vaikuttaa hoitajan uskottavuuteen enemmän kuin ylipaino, mutta käydään kuitenkin asiaa tarkemmin läpi. (Meinasin kirjoittaa tähän esimerkiksi tupakoinnin, mutta tupakan aiheuttama riippuvuus vastaa heroiinia, joten vaihdetaan se lääkekielteisyyteen ja rasismiin) Suomessa on reilu 100000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajia toinen mokoma. Lisäksi tulevat muut hoito- ja terveystyötä tekevät ammattiryhmät. Työtehtävät vaihtelevat syntymän ja kuoleman välillä ja tyypillistä työnkuvaa on vaikea määrittää. Iso osa hoitajista kuitenkin tekee kolmivuorotyötä ja kolmivuorotyön tiedetään altistavan ylipainolle. Mutta miksi vuorotyö sitte