Mielenterveys ja liikunta - Liikuntalääketieteen päivät 2024

 Rankka viikko kun I love me -messujen kanssa osuu samalle viikolle Liikuntalääketieteen päivät. Koska messuista kirjoittaa ja somettaa niin moni muukin, niin katsotaan me hiukan liikuntajuttuja sen sijaan.

 

Lue lisää: Mitä on liikuntalääketiede?

 

Päivät aloitettiin Outi Linnarannan (THL) katsauksella mielenterveyden tilasta Suomessa. Erityisesti lasten ja nuorten tilanne on karu, kun 60% nuorista raportoi kokevansa mielenterveyshaasteiden oireita. Meidän terveydenhoitojärjestelmä ei koskaan tule pystymään hoitamaan kaikkia perinteisellä keskustelu ja psykoterapiahoidolla eikä myöskään lääkkeillä.

Loppupäivät käytiinkin sitten oikeastaan läpi, mitä me voimme liikunnalla tehdä tilanteen eteen. Tutkimus näyttää, että liikunta on osa mielenterveyden hyvinvointia mutta myös sairauksien hoitoa. Aikaisemmin on puhuttu, että liikunta toimii lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa mutta päivien aikana todettiin, että liikunta kuuluu myös vaikeampien sairauksien, myös psykoosisairauksien hoitoon. 

Timo Partosen (THL) uni-puheenvuoron johdattelemina keskustelimme päivillä paljon myös unesta. Kun halutaan parantaa ihmisten elintapoja, olisi viisainta laittaa ensin uni kuntoon. Liikunta ja ravitsemus tulevat helpommin korjatuksi kun univaje saadaan pois ensin.

Ihmisten vuorokausirytmi on luontaisesti pidempi kuin maapallon vuorokausi. Meidät pitäisi joka päivä ajastaa uudelleen maapallon aikaan ja 24 tunnin vuorokauteen. Liikunnan ajoituksella on siinä suuri merkitys. Liikuntaa ja valoa tulisi saada aamulla ja alkuiltapäivästä. Iltaa kohden ympäristön pitäisi pimentyä ja kehon rauhoittua eli illalla myöhään harrastettu kuormittava liikunta, joka usein vielä tapahtuu kirkkaasti valaistussa hallissa tai salilla, ei tue vuorokausirytmiämme. 

Tekisi mieli kirjoittaa jokaisesta puheenvuorosta ja jokaisesta tutkimuksesta, mutta kun tiedän, ettette halua lukea romaania, niin tiivistän. Jos nämä asiat enemmänkin kiinnostavat niin ota selaimen osoitteeksi Liikuntatieteellinen seura www.lts.fi  ja Liikunta ja tiede -lehti.

Ben Singh Etelä-Australian yliopistosta tiivistikin oikeastaan kaiken päivistä yllänäkyvään kuvaan. Liikunta on vaikuttavaa hoitoa mielenterveyden edistämiseen ja mielensairauksiin. Tietyistä liikuntamuodoista ja -tehoista saadaan parhaat tulokset, mutta kaikki liikunta ja kaikki liike on hyödyksi. Paitsi pakkoliikunta, joka itse asiassa voi pahentaa tilannetta. Eli jokaiselle pitää löytyä liikunnan muoto, joka on edes hiukan mielekästä. Ja teho häviää jos liikkuminen lopetetaan. 

Tarvitaan liikuntaa paremmin suunnitelluksi osaksi hoitopolkuja. Ei oikein missään sairaudessa riitä, että kerrotaan vaan, että pitäisi liikkua. Meillä pitää olla ammattilaisillakin selvät kuviot, kuka, mitä ja miten potilaat ohjataan liikkeeseen.