Pikapäivitys karva- ja muiden kriisien keskeltä
Ihan järkyn pitkä hiljaisuus ollut blogin puolella. Olen edelleen hengissä, mutta kevät vie aina vaan kaikki mehut ja en jaksa tehdä mitään ylimääräistä. Ainakin ensi viikko tulee olemaan vielä hiljaista kun ennen kesätöiden aloitusta olisi vielä ensi viikolla kaksi tenttiä, neljän tehtävän deadlinet, kaksi ensiapukoulutusta joista toisen pidän ja toisen olen oppilaana ja kivasti olen ollu keskiviikosta lähtien kipeänä. Iski ensin aivan tyhjästä järetön kurkkukipu joka muuttui yöllä kuumeeksi, joka ei laskenut koko yönä. Yön jälkeen ei kuumetta olekaan tullut mutta limainen ja tukkoinen olo sekä totaalijumiutunut niska ovat aika kiitettävästi heikentäneet intoa lukea mikrobilsaa. Tentti voi mennä totaalilottoamiseksi.
Meikeistä kirjoittamiseen ei myöskään ole hirveästi houkutellut keväinen kaiken karvan kriisi. Miut on saattanu viimeaikoina nähdä harmaissa ja hyvin eriparisissa kulmissa. Miun kulmakarvathan on käytännössä valkoiset ja näkyvät näin sen takia, että niitä karvoja on paljon. Välillä olen kestovärjäillyt niitä ja kohta on oikeasti pakko värjätä, koska kaikki tuotteet mitä kevään aikana olen kokeillut meikissä, jättävät osia valkoisesta näkyviin jolloin kulmat näyttävät harmailta ja laikukkailta. Plus että oikea puoli on paljon tuuheampi ja leveämpi. Nyt ei ole edes uusia kuvia kulmista.
Ripsissä on vissiin menossa vaihtokausi, koska tuuheus sinällään ei ole hävinnyt minnekään, mutta kaikki pisimmät ripset tippuvat pois yksi kerrallaan. Ja ainakaan kokeilussa olevat ripsarit eivät ole toimineet ihan niin kuin haluaisin. Tukka sentään on vielä päässä vaikka vähän kuivana ja väriä kaipaavana.
Kun kulmissa ja ripsissä ei riitä vielä ihmetteleminen niin joko siitä, että aletaan olla lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä, tai muuten onnistuneista lääkemuutoksista johtuen ihokarvat koko kropassa tuntuvat korostuvan. Blondi kun on niin koko kropan karva on vaaleaa, yleensä ollut lyhyttä ja nukkamaista mutta nyt raajojen ja kasvojen karvan kasvu alkaa itseäni häiritä. Muut sitä eivät onneksi muutoin kun värjätessä nää, mutta itseä häirää. Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että vahaamaan tai ajamaan en ala muualta kuin sääristä ja kainaloista tai joudun tekemään sitä loppuikäni.
Ja kun kerta muut ei nää kuin värjäämällä, niin olen kulkenut viikon violetiksi värjätyillä otsakarvoilla. Viime sunnuntaihin kuului muiden vappuhulinoiden ohella leima otsaan ja kaikilla kavereilla se ilmeisestikin lähti irti viimeistään seuraavana päivänä, mutta meikäläisen meikitön otsa ja yo-lakin lämpö jumauttivat värin kiitettävästi otsan babyhairiin.
Karvan verran kun jaksaisi niin pääsisi "kesälomalla" töihin. Ehken sitä sitten jaksaa kirjoitellakin.
 |
| Kaikki kuvat vanhojen varastosta |
Meikeistä kirjoittamiseen ei myöskään ole hirveästi houkutellut keväinen kaiken karvan kriisi. Miut on saattanu viimeaikoina nähdä harmaissa ja hyvin eriparisissa kulmissa. Miun kulmakarvathan on käytännössä valkoiset ja näkyvät näin sen takia, että niitä karvoja on paljon. Välillä olen kestovärjäillyt niitä ja kohta on oikeasti pakko värjätä, koska kaikki tuotteet mitä kevään aikana olen kokeillut meikissä, jättävät osia valkoisesta näkyviin jolloin kulmat näyttävät harmailta ja laikukkailta. Plus että oikea puoli on paljon tuuheampi ja leveämpi. Nyt ei ole edes uusia kuvia kulmista.
Ripsissä on vissiin menossa vaihtokausi, koska tuuheus sinällään ei ole hävinnyt minnekään, mutta kaikki pisimmät ripset tippuvat pois yksi kerrallaan. Ja ainakaan kokeilussa olevat ripsarit eivät ole toimineet ihan niin kuin haluaisin. Tukka sentään on vielä päässä vaikka vähän kuivana ja väriä kaipaavana.
Kun kulmissa ja ripsissä ei riitä vielä ihmetteleminen niin joko siitä, että aletaan olla lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä, tai muuten onnistuneista lääkemuutoksista johtuen ihokarvat koko kropassa tuntuvat korostuvan. Blondi kun on niin koko kropan karva on vaaleaa, yleensä ollut lyhyttä ja nukkamaista mutta nyt raajojen ja kasvojen karvan kasvu alkaa itseäni häiritä. Muut sitä eivät onneksi muutoin kun värjätessä nää, mutta itseä häirää. Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että vahaamaan tai ajamaan en ala muualta kuin sääristä ja kainaloista tai joudun tekemään sitä loppuikäni.
Ja kun kerta muut ei nää kuin värjäämällä, niin olen kulkenut viikon violetiksi värjätyillä otsakarvoilla. Viime sunnuntaihin kuului muiden vappuhulinoiden ohella leima otsaan ja kaikilla kavereilla se ilmeisestikin lähti irti viimeistään seuraavana päivänä, mutta meikäläisen meikitön otsa ja yo-lakin lämpö jumauttivat värin kiitettävästi otsan babyhairiin.
Karvan verran kun jaksaisi niin pääsisi "kesälomalla" töihin. Ehken sitä sitten jaksaa kirjoitellakin.
Kommentit
Lähetä kommentti