Pinkkiä piiperrystä

 Helmikuuhan on lyhyt mutta nyt se oli myös harvinaisen nopea.   Kun lihavuusleikkaus oli 27.1. niin helmikuuhan alkoi sitten saikulla.    Ihan ensimmäisiä helmikuun fiiliksiä löydät täältä ja kahden viikon kuulumisia täältä.    Ensimmäinen viikko piti syödä nestemäisiä ja toinen ja kolmas pehmeitä ruokia. Tasan kolme viikkoa leikkauksesta oli Jorvissa ravitsemusterapeutin kontrolli ja sain silloin luvan syödä kaikkea mikä hyvältä tuntuu. Eli suoraan bussilta salaattibaariin, josta valikoima uusia ruokia kokeiluun. Ylläolevasta annoksesta riitti kolmelle ruokailukerralle kun määrät on niin pieniä.   Reunat söin kahvilassa ja loput iltapalana kotona  Määrät on tosiaan tosi pieniä ja ravitsemusterapeutin kanssa todettiin, että minun pitäisi syödä tuplasti se, mitä sain syötyä silloin kolmen viikon kohdalla. Nyt melkein viikon kohdalla ruokamäärät ovat vähän kasvaneet ja rohkeus kokeilla eri ruokia on kasvanut. Hiilihappoja ja kokolihaa/broileria en...

 Miut on viime aikoina nähty mitä epämääräisemmin kerrospukeutuneena. Syynä on ollut se, että tuo melkein rintojen väliin tuleva parin sentin leikkaushaava neljän viikon takaa ei ole vielä tykännyt rintsikoiden käytöstä. Ilman rintaliivejähän mikään vaate ei istu ja kaikki paidat kiertyy päivän mittaan kaulalle kuristamaan.  Mitkään omistamistani liiveistä eivät ole ihan oikean kokoisia nyt muutaman vaatekoon pienempänä mutta onneksi menevät vielä hetken vaatteiden alla. Ja ilman vaatteita en nyt hirveästi ajatellut julkisesti kuitenkaan olla.  Toki kevään mittaan on pakko myös liivikauppaan lähteä mutta enemmän on housuissa vaihtuvuutta kun parin viikon välein on nyt nopeimpaan painonpudotukseen saanut pienempiä housuja päälle kiskoa. Mulla paino lähtee näköjään kaikkein helpoimmin reisistä ja pakaroista. Alan ollakin aika pyllytön nainen kaikesta treenaamisesta huolimatta.  Nauratti kun blogit.fi oli muuttanut kategorioitaan ja Pinkkiä piiperrystä on nykyään tyylib...

 Säästä ei tiedä mitä vuodenaikaa eletään kun joka toinen päivä on kova pakkanen ja joka toinen päivä monta astetta plussalla. Kosmetiikan kevättä kuitenkin mennään jo vauhdilla.    Catricen uutuudet alkavat olla jo kaupoissa ja katsellaan nyt vähän mitä kevään uutuuksista löytyy. Postaus on kirjoitettu kännykällä kun läppäri ei suostu käynnistymään. Eli saattaa olla taas vähän asettelut miten sattuu. Osaa tuotteista testaan sitten lopussa olevalla videolla.  Glam In gold hydrating primer lupaa kosteuttaa. Noille kultahipuille en löytänyt muuta funktiota kuin näyttää nätiltä.  Soft glam filter stick 002 fair on kevyen peiton meikkivoidestick.  Blushing charm multi stick 010 Pink sweetheart on monitoimistick mutta itse miellän tämän ihan poskipunaksi.  Blush affair liquid Blush 010 Pink feelings on koostumukseltaan kevyempi kuin stick ja ehkä aavistuksen pinkimpi. Tiny treasures luomiväripaletti 010 everyday essentials sisältää neljä mattasävyä joiden l...

 Nykyään joka paikka tuntuu pursuavan coacheja, terapeutteja ja personal trainereita. Ja hyvähän se on, että ihmiset eivät jää mahdollisten ongelmiensa tai vaikeuksiensa kanssa yksin. Aloin kuitenkin viime viikolla miettiä asiaa kun kuuntelin samasta aiheesta luentoja kahdesta eri lähteestä. Toinen oli työnantajani tarjoama Duodecim Oppiportti, joka on terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuspalvelu ja toinen oli yksityinen personal trainereita kouluttava yritys.     Molempien koulutusten taustalla oli yliopistokoulutetut asiantuntijat ja kun kyseessä oli omista opinnoista ja työstä tuttu aihe, uskallan arvioida sisällötkin hyviksi. Molemmista koulutuksista sain todistukset ja se herätti nyt tämän postauksen ajatuksen. Nimittäin toisessa todistuksessa lukee, että olen suorittanut asiantuntija-koulutuksen. Hyvää asiaa mutta en silti uskaltaisi sanoa itseni aiheen asintuntijaksi tuon kurssin perusteella. Ja se mikä pelottaa, on se, että osa valmentajista tai traine...

Teen nyt ainakin alkuun hiukan tiuhempaan näitä seurantapostauksia. Loppuvuoden sitten ehkä kuukausittain ja lopulta nekin saa sitten hiipua. Mutta nyt kahden viikon kohdalla on elämässä selkeä muutos eli palasin töihin eilen.    Ensimmäinen viikko piti syödä pelkästään pillin läpi mentäviä nestemäisiä ruokia ja toisella viikolla sai sitten alkaa syömään pehmeitä ruokia. Liikuntaa ei saa vielä varsinaisesti harrastaa, kävelyä ja kevyttä venyttelyä saa tehdä.    Kipuja ei ole. Nälkä ei ole. Ruokahaluakaan ei suuremmin ole. Silti mielitekoja olisi kaikkeen kiellettyyn ruokaan. Tekisi mieli tortilloja ja porkkanaa ja täyslihaleikkeleitä. Eikä leikkaus näy vieneen makeanhimoakaan. Makeaa toki tuleekin päivittäin aika paljon makeutusaineiden muodossa proteiinivanukkaista ja -juomista. Ja suolastakin, kuten oikeaa leipää tekee mieli. Se hassu tässä pehmeässä ruuassa on, että näkkäriä saa syödä kun sen pureskelee pehmeäksi.    Kokkaamishaluakaan ei kyllä juuri ole...

 Leikkaus on vaikuttanut kaikkeen tammikuussa, myös loppuneiden määrään ja laatuun kun meikkirutiinia piti muuttaa taas maskisopivaksi suojellessani itseäni pöpöiltä. Dermosil Mauri Kunnas käsisaippua tuoksui hyvin miedosti kanelille ja omenalle. Ihan perussaippuaa oli ja enemmän pullon vuoksi kiinnostkikin joulun alla. Ziaja orangebutter body lotion on vanhoja tuttuja ja tulee varmaan joskus ostettua uusiksi kun sopivasti sattuu vastaan. Biozell Nordic Color 8.34 Caramel Copper ei hirveän hyvin näkynyt omassa värissä mutta vahvisti aikaisemmin kampaamossa saman sävyiseksi värjättyä latvaa. Nyt en jaksa taas värjätä kun liian iso vaiva ja tukka on jo ohentunut laihtumisesta. Leikkauksen jälkeen 3-6kk päästä saattaa alkaa runsaampikin hiustenlähtö, joten voi olla että pätkäisen värjätyn latvankin jossain vaiheessa kevättä pois. Essence Skin Lovin´Sensitive face serum toi iholle jos ei muuta niin ainakin vettä ja glyseriiniä. Lumene Lähde kauramaito-öljypuhdistus putsaa kivasti kevye...

 Juu oli tosiaan vähän erilainen tammikuu kuin ajattelin. Matkalla heräämöstä osastolle jokunen tunti leikkauksen jälkeen. Kuten Ensikäynti kirurgian poliklinikalla ja Lihavuusleikkauksen Pre-Op-käynti -postaukset kertoivat, tuli leikkaus aika nopealla aikataululla sitten kuitenkin. Eli viikko sitten maanantaina leikattiin. Koko tammikuun kärvistelin flunssan pelossa mutta onneksi mistään ei pöpöä sattunut matkaan eikä mitään ihmeempiä säätöjä tullut.  Kävin edeltävänä perjantaina labrassa ja sitten soittivat Leiko-yksiköstä, että kasiksi pitää mennä sairaalaan maanantaina. Siellä kyseltiin vielä syömisistä ja lääkkeistä, punnittiin ja mitattiin ja sitten sain sairaalavaatteet ja lämpötakin päälle.  Kymmenen kieppeillä kävelin sitten itse leikkaussaliin ja tarkistuslistan läpikäynnin jälkeen anestesiologi toivotteli kauniita unia. Muistan nähneeni unta mutten sitä, että mistä.   Heräsin sitten heräämöstä. Siinä vaiheessa oli pissahätä, pahoinvointia ja kipua. Sain ...