Helmikuun luetut

Huono lukusaldo tälle kuulle. Toisaalta pari tiiliskiveä on kesken ja shoppailin uusia kirjoja. Olin ajatellut että luen viisureiden poiston jälkeen, mutta oikea hartia on sen verta jumissa, ettei tykkää pitää kirjaa pystyssä. Kaikki luetut onkin luettu vanhemmilla vietetyn viikon aikana.

Harlequin antologiat ovat aina sopivan kevyttä lomalukemista ja näiden epätodellisuudesta olen höpöttänyt jo aikaisemminkin joten liitän vain kuvat takakansiteksteistä mukaan.

Tuija Lehtisen Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta oli hyvä ja viihdyttävä lomaromaani. Tykkään Lehtisen hahmoista ja naisten itsenäisyydestä. Hauskat sivuhahmot ovat persoonallisia olematta stereotyyppisiä ja vaikka miljööt Suomeen sijoittuvissa kirjoissa ovatkin samankaltaiset, ovat ne riittävän erilaisia kuten tässä kirjassa huutokaupan maailma.

Dumplinin lukemista odotin innolla, mutta koin vähän pettymyksen. Kyllähän tämän parissa viihtyi ja ajatus ison tytön osallistumisesta missikisoihin päätyi omiin uniinkin asti mutta tämäkin kirja olisi pitänyt tehdä isosti tai ei ollenkaan.

Pääpointin piti olla siinä kuinka päähahmo hyväksyy omat kilonsa ja on onnellinen läskeineen mutta hänen äitinsä ei niitä hyväksy. Sinällään hyvin samaistuttava tilanne kotoa mutta kun silti tulee tunne, että päähenkilö Willowdean ei ole sinut kehonsa kanssa, koska arkailee antaa toisten koskettaa sitä.

Punaisen mekon tilanne on kyllä koettu monta kertaa itsekin (äidillä on joku ihme ongelma takeista päälläni) mutta silti en täysin lämmennyt kirjalle. Laajemman arvostelun voi halutessaan lukea lukuneuvojan blogista.