Valmis seksiin?

Aloitetaan päivä pienellä tarinalla.

Aikoinaan hurjassa nuoruudessani olin opiskelijabileissä, joissa kerättiin rahaa FiMSICin S.U.L.L.E -projektille. Koska S.U.L.L.E on lääkisläisten seksuaaliterveysprojekti, oli bileiden teemana turvaseksi. Bileiden normaaliohjelman lisäksi ohjelmassa oli mm. Kondomiajokortin suorittamista eli harjoiteltiin kondomin laittoa tekopenikselle. Samana iltana baariin oli eksynyt setäjoukko eli muutama selkeästi keskiverto-opiskelijabilettäjää vanhempi ja haalareiden sijaan virallisemmin pukeutunut mies. Tämä setäjoukko nauratti meitä opiskelijoita osin siksi, että he pistivät silmään ja osin siksi, että he eivät uskaltautuneet Kondomiajokorttipisteelle. Muutenhan tämä ei mitenkään kummallista olisi ollutkaan, jos en olisi kotiin mennessä kuullut taksikuskilta, että hänen näitä setiä baariin kuskatessa oli taksissa ollut törkeät "Nyt mennään panemaan nuorta lihaa"- puheet.

Tämä kovan uhon ja kondomiujostelun yhdistelmä vinkkaa tälle kukkahattutädille, että sedät eivät olleet valmiita ottamaan vastuuta seksielämästään. Opiskelijatytöt tosin eivät olleet valmiita myöskään lähtemään setien matkaan.

Kuvat Unsplash.com

Muisto palasi nyt mieleeni kun luin seksuaaliterveyden kirjaa jossa vastattiin ihmisten kysymyksiin. Kysymykset etenivät suunnilleen näin;
-Olenko valmis ekaan kertaan? -tyttö 11v.
-Olenko valmis ekaan kertaan?-tyttö 12v.
-Olenko valmis ekaan kertaan? -poika 13v.
-Olenko valmis ekaan kertaan? -tyttö 14v.
-Kaikki muut on jo harrastaneet seksiä? -poika 15v.
-Olenko säälittävä kun en ole harrastanut seksiä vielä kenenkään kanssa? -tyttö 19v.

Valmista vastausta on kenellekkään vaikea antaa, mutta toki etenkin noiden nuorempien kysyjien kohdalla tulee melkein itku koska kyse on oikeasti lapsista, joiden ei tarvitsisi miettiä seksiä vielä muuta kuin omaan kehoon tutustumisen ja fantasioiden kautta. Kaikki eivät ole harrastaneet seksiä rippikouluikään mennessä ja on ihan normaalia, että eka kerta tapahtuu vasta kaksikymppisenä.

Milloin sitä sitten on valmis harrastamaan seksiä toisen kanssa?

Mielestäni silloin kun:

• tuntee omat rajansa ja tarpeensa, osaa sanoa ei kun siltä tuntuu eikä harrasta seksiä painostuksen vuoksi tai koska kaikki muut ovat jo tehneet "sen"

• tuntee oman kehonsa ja on sinut sen kanssa. Ainahan keho yllättää mutta vähintään anatomiasta pitäisi tietää, että mitä on laittamassa ja minne. Ja jokaisella on epävarmuuksia kehonsa suhteen, mutta seksiä on hirmuisen vaikea harrastaa pilkkopimeässä yrittäen olla paljastamatta mitään kehostaan seksikumppanilleen.

• osaa kommunikoida tarpeensa kumppanilleen 

• pystyy ottamaan vastuun omasta ja kumppanin terveydestä eli uskaltaa hankkia ehkäisyn joko ostamalla kondomeja ja käyttää ja vaatii kumppania käyttämään niitä. Tai hankkii reseptin ja käyttää ehkäisyvalmistetta ohjeiden mukaan. Joka tapauksessa ennalta ehkäisyä suunnitellen ja kumppanin kanssa keskustellen. Ja miettien kuka kustantaa yhteisen harrastuksen.

• pystyy miettimään ja ottamaan selvää mitä tehdä jos ehkäisy pettää tai kumppanilta saakin sukupuolitaudin

• tuntee haluavansa seksiä ja olevansa siihen valmis iloineen ja vastuineen

• osaa etsiä tietoa seksiin ja seksuaaliterveyteen liittyvissä kysymyksissä

• osaa kunnioittaa itseään ja kumppaniaan 

Tulipas monimutkainen manuaali palikan A asettamiseksi aukkoon B. Mutta joskus ne yksinkertaisimmat asiat elämässä ovat niitä monimutkaisimpia.

Catrice kevät 2020

Essencen hyllyt olivat vielä tyhjillään mutta Catricen kevätuutuuksia löytyi jo. Mitään massiivisempia uudistuksia en huomannut, jokunen kokonaan uusi tuote ja jonkin verran uusia sävyjä vanhoihin tuotteisiin.

Pro Next-Gen Nudes Slim Eyeshadow Palette luomiväripaletti sisältää sekä matta-, metalli-, että shimmersävyjä. Aika perusnudepaletti kuitenkin.

Lashes To Kill Sexy Volume Mascara näyttää myöskin aika perusripsarilta. Harja on ehkä aavistuksen tiimalasinmallinen ja kyseessä siis perinteinen harja.

Pitkästä aikaa Catricelta tuli myös ihonhoitotuotteita. Tai siis en muista onko Catricella aikaisemmin ollut, sisarbrändillä Essencellä kyllä on. Hydro Plumping Serum lupaa 1,5 % hyaluronihappoa ja se on sodium hyaluronaten muodossa. Sisältää propyleeniglykolia.

Sheer Beautifying Lip Balm on värillinen huulirasva pahvipakkauksessa. Sisällä on kyllä perinteinen muoviosa. Useampia sävyjä, omani on 040 Watermelonade. Tätä mainostetaan Argan-öljyllä ja macadamiaöljyllä. Joko minä oon tullut sokeaksi tai sitten en vaan löydä noita tuosta INCIstä. Löysin kyllä risiiniöljyä, kandelillavahaa, karnaubavahaa, rosmariinia, oliiviöljyä ja auringonkukkaöljyä.  Mutta hihkaiskaa jos en nyt jotain osannut yhdistää. Ja nyt en ole varma oliko näistä vain sävy 050 uusi vai ovatko kaikki uusia.

Instant Awake Concealer on tuollainen päästä pyöritettävä peiteaine. Nyt en taas osaa sanoa miten nämä Catricen värisävyt menivät kun olevinaan otin kaupasta vaaleimman ja nettisivujen mukaan tämä olisi väreistä keskimmäinen. Alempana on kuva sävystä ja peittävyydestä. Vaikutti ainakin kädellä hyvin peittävävältä.

Hamppu on joka sarjan kosmetiikassa juuri nyt. Hamppuöljy on ihan hyvä ihonhoidossa mutta en nyt tiedä miksi sitä pitää niin korostaa. Voidaan palata hampun muuhun käyttöön vaikka toisessa tekstissä.
  
Prime And Fine Anti-Red Primer on sitten ihan kunnolla vihreä primeri. Joitain primereita, jopa punaisuutta vähentäviä käytän ilman muuta meikkiäkin mutta pelkästään tällä saattaisi näyttää merisairaalta. Vesi- ja silikonipohjainen primer.

Hemp & Mint Glow Lip Balm herättää kysymyksen, mitä hyötyä on huulirasvasta jota ei saa laittaa ärtyneille huulille? Ja miksi tämä on hamppu, eikä mantelihuulirasva kun kerran manteliöljy tulee INCIssä ennen hamppuöljyä? Tämä muuttuu huulilla pH:n vaikutuksesta kevyesti pinkiksi ja väri jää ihoon kiinni. 

Volumizing Extreme Lip Booster 010 Hot Plumper, jos ei mentholi ja hamppu tunnu huulilla niin mentholi ja chili vähintäänkin tuntuvat. Huulikiilto chilillä todennäköisesti pullistaa huulia mutta kannattaa varoa ettei kihelmöi liikaa.

Viimeisenä Catrice loves PETA- limited edition huulipuna. Näitä on myynnissä sekä mattasävyjä, että näitä plumping-sävyjä. Itselläni C03 Be tender. Nämäkin pahvipakkauksissa.

Ylhäältä alas  Sheer Beautifying Lip Balm 040 Watermelonade, Catrice loves PETA C03 Be tender,
Hemp & Mint Glow Lip Balm ja Volumizing Extreme Lip Booster 010 Hot Plumper. Kaikki melko neutraaleja ja arkisia sävyjä. Kädet on kyllä järkyttävän kuivassa kunnossa.

Ylempänä peiteaine ja alempana primer. En siis ole vielä ehtinyt kumpaakaan kasvoille kokeilla mutta yritän saada raportoitua testailun tuloksia kunhan ehdin.

Mistä yliopisto-opinnot koostuvat?

Korkeakoulujen hakuaika alkaa taas lähetä ja opiskeluun liittyvät tekstit kiinnostavat usein tässä vaiheessa. Tänään ajattelin valottaa mitä opintoihin yliopistossa oikein kuuluu.

Opintopolun mukaan yleisesti yliopisto-opintoihin kuuluu

• pääaine- ja sivuaineopintoja
• kieli- ja viestintäopintoja
• harjoittelu
• opinnäytetyö

Nämä eivät vielä varsinaisesti kerro paljoa mitään, joten näytän nyt omaa terveyden edistämisen/terveysliikunnan/liikunta- ja urheilupilääketieteen HOPSiani eli henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaani. Oleellisin jako opinnoissa on jako kandi- ja maisteriopintoihin. Eli ensin opiskellaan kandidaatin tutkinto eli 180 op = n. 3 vuotta (1 op, eli opintopiste on laskennallisesti 27 tuntia työskentelyä) ja sitten maisterin tutkinto 120 op = n. 2 vuotta. Tämä on se perusrakenne mutta pääaineiden ja tutkintojen välillä on paljon eroja mm. siinä, pitääkö olla kandi että saa jatkaa maisteriopintoihin. Lääkis, hammas ja eläinlääkis mm. eroavat sitten jo todella paljon ns. normimaisterin tutkinnosta, koska he valmistuvat suoraan lisensiaateiksi eli astetta korkeammalla akateemisella tutkinnolla.

Vuosikurssien välillä on eroja, samoin opiskelijoiden, joten kaikkien HOPS ei näytä samalta. Oma HOPSini on vanhaa word-tiedostomallia mutta monilla HOPS on jossain sähköisessä järjestelmässä.

Omaan tutkintooni on kuulunut kandivaiheessa Terveystieteiden ja terveyden edistämisen opintoja 49 op, joista 39op on yhteisiä kaikille terveyden edistämisen opiskelijoille ja 10 op pelkästään terveysliikunnan opiskelijoille. Nämä ovat hyvin laaja kattaus mutta pintaraapaisu terveyteen. Mukana on mm. lainsäädäntöä, psykologiaa, sosiaalista mediaa, politiikkaa, lukupiiriä ja lukupäiväkirjaa, sekä biokemiaa, solubiologiaa, genetiikkaa ja ensiapua.

Toisena ovat akateemiset valmiudet (26 op) eli johdantoa opiskeluun, portfoliota ja tiedonetsintää. Nämä ovat toisena HOPSissa mutta käytännössä siis olivat ensimmäisiä kursseja mitä fuksivuonna suoritettiin.

Kieli- ja viestintäopintoihin kuuluu nimenmukaisesti enkku ja ruotsi sekä puhe- ja kirjoitusviestintä, jossa harjoitellaan esitelmän pitoa ja esseekirjoittamista. Tutkimus- ja menetelmäopintoihin taas kuuluu tilastotiedettä ja epidemiologiaa.

Hopsiin pitää kirjoittaa suunnitellut suoritusajankohdat ja kurssin jälkeen suorituspvä.

Perusopinnot ovat yleensä n. 25 op ja ne ovat pääaineen peruskokonaisuus.

Aineopinnot yleensä seuraavat perusopintoja ja syventävät jo opittua asiaa. Niiden lisäksi tehdään kanditdaatin tutkielma, noin 10 op yleensä. Meillä 10op plus kandiseminaareja eli oman työn esittämistä ja toisten töiden opponointia 4 op.

Opintohin voi kuulua myös täydentäviä opintoja kuten meillä kuului Elimistön rakenne ja toiminta eli anatomia ja fysiologia 16 op.

Pääaineopintoja tukevat lisäksi sivuaineopinnot, joiden määrä vaihtelee paljonkin. Minulla kandivaiheessa on pakollinen sivuaine Urheiluravitsemus 26 op. Pakollista oli käydä 25 op mutta olen siis käynyt hiukan ylimääräistä, koska kurssien opintopistemäärä ei jakautunut tasan. Kurssit on käytävä sen kokoisina kuin ne ovat. Joskus on mahdollista tehdä sama kurssi esim. 3 tai 5 op mutta silloinkin tehdään vain joko tai, ei yhtä, kahta tai neljää op.

Siinä on yhteensä 180 op eli kandidaatin tutkinnon verran. 

Maisterivaiheeseen kuuluvat sitten syventävät opinnot, joihin kuuluu kursseja, harjoittelua, kirjatenttejä ja Pro gradu -tutkielma

Vasemmalla reunassa on aina kurssinumero, AY-alkuiset ovat avoimessa yliopistossa tehtyjä.

Lisäksi tulee vielä lisää tutkimus- ja menetelmäopintoja, lisää sivuaineopintoja ja valinnaisia opintoja niin, että 120 opintopistettä tulee täyteen. Itselläni on valinnaiskursseina Tytöstä naiseksi, Esteettömyys I ja Lasten ja nuorten terveys. Olisin saanut valinnaiset hyväksiluettua vanhasta tutkinnosta, mutta koska tarvitsin kursseja terveystiedon aineenhallintaa varten, tein kurssit. Terveystiedon aineenhallinta on tavallaan varjoHOPS johon kerätään tiettyjen otsikoiden alle käytyjä kursseja ja kun niitä on riittävästi, saa todistuksen aineenhallinnasta. Sitten valmistumisen jälkeen jos on tehnyt myös pedagogiset opinnot, on pätevä opettamaan terveystietoa. Eli pätevyys opettaa = terveystiedon aineenhallinnan pätevyys + maisterin tutkinto + pedagogiset opinnot.

Opintopisteet suluissa, arvosanat oikealla.

En ole vielä siirtänyt sivuaineopintoja HOPSiin, joten nappasin kuvakaappauksen WebOodista eli meidän "Wilmasta". WebOodissa ilmoittaudutaan kursseille ja saadaan arvosanat, Moodlessa taas opiskellaan. Mutta siis sivuaineena maisteriopinnoissa minulla on Terveyden edistäminen ja terveystieto sisältäen terveyspedagogiikkaa ja kansanterveyden perusteita.

Ja taas tulee  120 op täyteen eli maisterin tutkinto.

Ajattelin kirjoittaa sivuainevaihtoehdoista ja siitä, mitä meiltä valmistuneista tulee isona, mutta nyt olisi hyvä aika kysyä mitä mieleen tulee. Joko yleisesti opinnoista, hakemisesta tai sitten terveystieteiden opiskelusta Kuopiossa.

Tulipas pitkä postaus, kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti.

Yöpyminen Scandic Simonkentässä

Käväisin taas lyhyen visiitin Helsingissä. Tällä kertaa yövyin Scandic Simonkentässä (Simonkatu 9), joka sijaitsee aivan loistavalla paikalla Helsingin keskustassa. Kirjaimellisesti keskellä kaikkea. 

Oma Standard-huoneeni oli neljännessä kerroksessa ja sijoittui siten, että ikkunasta näki sisäpihalle. Muutoin huone itsessään oli hyvä, riittävästi istumatilaa ja itselleni turha minibaari, mutta valot ärsyttivät. Huoneessa oli siis aivan pimeää ennen kuin huonekortin löysi paikalleen, mutta itse en ilman kännykän valoa sitä paikoilleen saanut. Illalla kun olisin halunnut jättää myöhemmin tulevaa kämppistä varten päälle vain yhden valon, en kaikista katkaisijoista huolimatta löytänyt asetusta, jolla olisin saanut vain hänen lukuvalonsa päälle. Mutta tämä ei ole ensimmäinen kerta kun hotellin valot hämmentävät.

Toki kun hotelliin saapuu iltaysiltä ja lähtee aamuysiltä, ei näköalaa tullut paljoa katseltua. 

Sekä huone, että kylppäri olivat tilavat ja ihan perustoimivat. Pieniä itseäni häiritseviä asioita olivat tuo suihkukaappi, jonka koin epämiellyttäväksi ja kylpyhuoneen pieni laattainen seinä, joka oli hiukan homeisen näköinen laattojen välistä. Shampoo ja saippuat ovat FACE Stocholmin ja suihkussa käydessä pulloa sai painella turhan paljon saadakseen suihkusaippuaa.

Meikkipeilistä plussaa. Inhoan hotellihuoneita, joissa ei ole meikkipeiliä ja likinäköisenä pitäisi nähdä ison peilin kautta laittaa ripsaria.

Yövyin Simonkentässä ystävänpäivänä ja sängyllä odottanut suklaasydän olikin ystävänpäivän huipentuma. Nauroin kyllä ajatuksissani sille, kun olin ystävänpäivän iltana kymmenen aikoihin yksin hotellihuoneessa sängyssä lukemassa prostatektomiasta eli eturauhasen poistosta.

Aamiainen oli erittäin hyvä niiltä osin mitä maistoin. Syön lähes aina saman aamiaisen hotellissa, jos vain kaikkea haluamaani on tarjolla. Eli testasin pekonin, joka oli todella rapeaa, salaatin ja kurkun sekä piirakat. Nykyään en useinkaan ota hotelliaamupalalla leipää, piirakoita jos niitä on mutta yleensä vain salaattiosiota, pekonia ja mahdollisesti juusto ja leikkeleitä. Kaurapuuro oli oikein maittava, tällä kertaa luomuversio ja tarjolla olisi ollut useampaakin maustevaihtoehtoa. Minä syön puuroni sokerilla. Teevalikoimaa en tällä kertaa edes muistanut tarkistaa vaan join vain appelsiinimehua. Samaa automaattitavaraa tiivisteestä kuin monessa muussakin hotellissa. Perinteisen maustamattoman jogurttini vaihdoin mangorahkaan kun sitä oli tarjolla. 

Lounaalla olinkin sitten Triplassa, missä meillä oli tilausruokailu Signor Smithissä. Pizza oli oikein hyvää, pasta Bolognesesta en niin välittänyt. Pasta ylipäänsä on buffetruokana huono, koska se yksiselitteisesti kärsii seisomisesta.

Junaa odotellessamme tuli pikatestattua vielä Italia Cafe & Delicatessen missä söin pienen vegaanisen mangogelaton. Englanniksi palvelevan kahvilan tarjoomukset näyttivät kaikki oikein hyviltä, mutta opiskelijan kukkarolle 3,5€ pienestä gelatoannoksesta tuntui aika kovalle. Pyörähdimme myös nopeasti The Towerissa, joka ehkä näin absolutistina meni kohdallani hiukan hukkaan. 

Paluumatkan olin varannut ainoaan suoraan ja järkevään aikaan Kuopioon lähteävään junaan ja älysin vasta Tampereen kavereiden kanssa junanlähtöaikoja vertaillessani meneväni kotiin Tampereen ja Jyväskylän kautta. Mikä siis lisäsi reissun pituutta puolellatoista tunnilla. Viisi ja puoli tuntia on pitkä aika istua junassa lauantai-iltana. Intercityssä ei nettikään toiminut ennen kuin oltiin Savon puolella. Onneksi olin ladannut joitain kirjoja Bookbeatiin kuunneltavaksi offline-tilassa. 

Miten siellä meni itsenäisyyspäivä?

Alkuvuoden randomotokset

Helmikuu jo puolessa välin. Alkuvuosi on siis taas salakavalasti hujahtanut ohi. Säät on olleet mitä kummallisimmat. Nyt alkaa jo olla päivät kohtuu pitkiä ja aurinkokin on paistanut todistettavasti useamman kerran.

Kuopio on ollut välillä luistinratana, välillä tiet kokonaan sulina.

 

Tammikuun loppupuolella kävin SAMOKin lähtiksellä...

...löysin taivaan...

... ja ständeilin omalla koululla.

Laskiaispullista tehtiin Helin kanssa laiskan leipurin versioita.

Käytiin myös katsomassa Pentikäisen Heikin liikuntalääketieteen väitös.

Randomeimpiin otoksiin kuuluu yllä oleva kuva. Kävi taas perinteiset.

SPSS ei ole edelleenkään kaveri mutta kirjat toimivat hyvin tulkkeina välillämme.

Porokylän leipomon Runebergin tortut yllättivät hillosydämellä. Olivat muutenkin vallan mainioita.

Yksi kunnon pakkaseen varustautuminenkin oli pakko suorittaa. En jaksanut etsiä pitkiksiä kun niitä ei ole koko talvena tarvinnut vaan kiskoin säärystimet jalkaan.

Kiireiden vuoksi sunnuntain postaus on vielä vähän mysteeri itsellenikin, sekä aiheen että julkaisuajankohdan suhteen. Ärsyttää jo valittaa aina kiireestä mutta ehkä se joskus taas hellittää. Eilen oli täysi koulupäivä ja illalla ohjasin yhden ulkojumpan, tänään on tiedossa taas koulupäivä ja junassa loppuilta, jotta voin huomenna istua taas illan junassa kotiinpäin. Nyt on vielä kirpparipöytäkin keskustassa ja sitä pitäisi täydentää ja siistiä. Onneksi maanantaina ei ole kuin kolme palaveria, sitten voi hetken taas huokaista ja pakertaa gradua 😀

Hyvää Ystävänpäivää kaikille!

Mitä tekisin jos voittaisin lotossa?

En edes lottoa mutta silti on välillä hauska miettiä mitä tekisi jos voittaisi. Pienemmät summat, eli pienet ja pienet kymmenet tai sadat tuhannet menisivät vielä aika helposti opintolainan maksuun, asunnon ostoon ja osa-aikatyön mahdollistamiseen.

En kuitenkaan haluaisi jäädä pois työelämästä. Todennäköisesti opiskelisin lisää, jos rahaa riittäisi, rahoittaisin ehkä itselleni väitöskirjaprojektin. Palkkaisin personal trainerin useammin ja kävisin fysioterapiassa ja kosmetologilla säännöllisesti. Tähän väliin sivuhuomautus, että inhoan hierontaa. Joskus on pakko manuaalisesti käydä kroppaa läpi mutta suosin aina mieluummin fysioterapeutin toiminnallista ohjausta.

Pieniä ja isompia hyväntekeväisyyskohteita varmasti löytyisi, ainakin omat harrastusyhdistykset saisivat osansa. Osa menisi kyllä ihan humpuutteluunkin, serkkujen kanssa voitaisiin juhlia ensi vuonna kolmekymppisiä vaikka missä.

Mutta jos oikein jättipotti sattuisi kohdalle. Niinkuin nyt joku Eurojackpotin 90 miljoonaa. Sille on selvät suunnitelmat. Haluaisin järjestää kesäleirejä lapsille, nuorille ja perheille.

Vähävaraisten perheiden lapsilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia tehdä kesälomalla ihmeitä ja toisaalta etenkin yksinhuoltajavanhemmilla koulujen kesälomat voivat olla todella vaikeita kun omaa lomaa on vähän lapselle pitäisi saada loppukesäksi hoitaja. Eikä se välttämättä vanhempienkaan hyvinvointia paranna jos loma istutaan pahimmillaan vesisateen vuoksi kotona ja mietitään miten saadaan perhe ruokittua lomalla kun kouluruokailu jeesaa.

Siksi haluaisin terveyden edistämisen ammattilaisena tarjota maksutonta kesänviettoa niille joilla ei ole mahdollisuutta maksaa. (Toki maksukykyisiäkään en olisi sulkemassa ulkopuolelle.) Haluaisin tarjota lasten ja nuorten leirejä mutta myös perheleirejä, jotta vanhemmat saavat mahdollisuuden huokaista ja keskittyä perheeseensä ruuanlaiton, siivouksen ja toimeentulon miettimisen sijaan.

Mitä leireillä sitten tapahtuisi? Ei loppujen lopuksi mitään ihmeellistä. Urheilua, luonnossa liikkumista, leikkimistä, pelailua, kalastusta, melomista, hyvää ruokaa, iltanuotiolla istumista, saunomista ja uimista. Vaihtelevilla teemoilla sitten enemmän vaihtelua, e-urheilua, ruuanlaiton ja leipomisen opettelua, tiedeprojekteja, taidetta, mitä nyt keksitäänkään. Isommille nuorille ja vanhemmille ehkä myös työpajoja oman jaksamisen ja terveyden edistämisen asioista.

Mitä sitten tekisin talvet kun leiri on kiinni? Toki on syys- ja talvilomat ja joskus vielä sattuu tolkuttoman pitkiä joululomiakin joihin voisi tarjota päiväleirejä ehken lähempänä koteja. Kaipa tuota jotain keksisi.

Mitä itse tekisit miljoonilla?

Voima ratkaisee

Oletteko kiinnittänyt huomiota kadulla kävellessänne edessä kulkeviin vanhuksiin. Askel on lyhyt ja köpöttävä, polvet ja lonkat eivät suoristu ja pää kääntyy kumaraan. Monella vanhuksella kroppa ei yrityksistä huolimatta enää suoristu, on kulumaa nivelissä ja kolottaa joka puolelle. Monen vanhuksen muuttuneen kävelyn taustalla on kuitenkin lihasheikkoutta ja toisaalta lihaskireyttä.

Meille on vuosia kerrottu kuinka tärkeää kestävyyskunnon harjoittaminen on sydän- ja verisuonisairauksien ja ylipainon vuoksi mutta yhtä tärkeää on lihaskunnosta huolehtiminen. Lihasvoima on nimittäin se, joka loppupeleissä ratkaisee pääseekö sängystä tai sohvasta ylös ja kykeneekö vielä itsenäiseen elämiseen.

Liikuntasuosituksia uudistettiin viime vuoden lopulla. Isoja muutoksia ei tullut, mutta uutena tuli mukaan uni ja nykyiset suositukset korostavat liikkumattomuuden katkaisemisen tärkeyttä.

Uni on oleellinen osa kunnon kasvua ja palautumista. Mikään määrä harjoittelua ei tuota tuloksia jos uni skipataan. Paikallaan olon tauottaminen ja kevyt tiheään toistuva liikuskelua on energiankulutuksen ja toiminnallisuuden kannalta oleellista, mutta ei riitä kohottamaan kuntoa perusterveillä.

Rasittavaa tai reipasta liikuntaa eli sitä kestävyysharjoittelua pitäisi viikossa tulla vähintään se 1h 15min/ 2 h 30min. Lisämäärästä ei ole ainakaan haittaa kunhan ei ylettömyyksiin mennä. Vanhenevan  väestön kohdalla on kuitenkin hyvä miettiä, toistuuko päivittäinen lenkki aina samanlaisena. Viikosta toiseen tehty samanlainen lenkki kun ei kasvata kuntoa. Runsaasti kävelyä harrastavien vanhusten minimiaika tulee helposti täyteen ja liikunnan ajallisen lisäämisen sijaan voisikin nostaa tehoja. Eli välillä kuljetaankin vaikka muutaman valotolpan väli rivakkaammin tai lisätään lenkkiin ylämäki.

Ikääntyneiden liikuntasuosituksissa on suositus, että lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta harjoitetaan vähintään kahdesti viikossa. Oman kokemukseni mukaan ikääntyvät turhaan arastelevat riittävää rasistusta lihaskuntoharjoittelussa. Lihaksia voi harjoittaa ihan pelkällä kehonpainollakin mutta riittävän suuret painot monesti helpottavat tulosten syntyä. Eläkeläisten kuntosaliryhmiä vierestä kuunnelleena voin todeta, että vaikka kyseessä on sosiaalinen tapahtuma ja liikunnan pitää olla hauskaa, ei koko treeni saa olla naurua.

Meistä kaikki menettävät lihasmassaa iän myötä. Noin viisikymppiset menettävät jopa prosentin massasta vuosittain ja yli seitsenkymppisillä vauhti vaan kiihtyy. Lihasvoimaa menetetään vielä enemmän, koska iän myötä lihaksessa tapahtuu toiminnallisia muutoksia, jotka heikentävät lihaksen supistumiskykyä. Tälle on kuitenkin tehtävissä paljon sekä ennaltaehkäisevästi että vielä yhdeksänkymppisenä. Mutta kevyt liikuskelu ei enää riitä jos halutaan pystyä kävelemään pitkällä askeleella pystypäin. Se vaatii rasitusta, lihasten uupumista ja pientä kipuakin joskus. Kyse on kuitenkin siitä, haluatko vielä nousta sängystä ylös.