Allergiat ja intoleranssit osa 1
Yle uutisoi eilen, kuinka allergikot eivät saa ravintoloissa oikeita annoksia, koska henkilökunta ei ymmärrä allergioita. Monesti töissä huomaa, että niin potilailla kuin henkilökunnallakin on epäselvyyttä näiden asioiden suhteen. Lukekaa itse ensin ylen juttu, en ala kaikkea käymään uudestaan läpi ettei tule kilometritekstiä.
Allergiahan on vasta-aine tai valkosolupohjainen reaktio allergiaa aiheuttavaan aineeseen eli allergeeniin. Allergeeni voi olla periaatteessa mikä tahansa aine koirista ja kissoista sitrushedelmiin tai vehnän proteiiniin. Allergia voi ilmentyä nopeasti tai viivellä ja oireina voivat olla iho- ja limakalvo-oireet kuten kutina, ihottuma ja turvotus tai pahimmassa tapauksessa tappava anafylaktinen shokki. Allergian hoito riippuu sen aiheuttamasta oireesta. Lieviä oireita toiset sietävät ja voivat syödä esimerkiksi vähän tomaattia tai voivat syödä sitä kypsennettynä. Toisilla taas hoitona on täysi välttäminen. Siitepöly- ja eläinallergioihin osa käyttää antihistamiineja ja toiset voidaan siedättää siedätyshoidolla. Allergiohin liittyy myös kohtalaisen usein astma, jonka kunnollinen hoitaminen on tärkeää myös allergian vuoksi.
Anafylaksia tarkoittaa äkillistä yliherkkyysreaktiota, joka alkaa tavallisesti kämmenpohjien, hiuspohjan ja huulien voimakkaalla kihelmöinnillä ja kutinalla. Kihelmöinti ja kutina leviävät muutamassa minuutissa ympäri kehon. Ihoon nousee nokkospaukamia, joita on tavallisesti ympäri kehon. Huulissa ja silmäluomissa, usein muuallakin, on selvää turvotusta. Potilaan kurkkua kuristaa, ääni käheytyy ja henki saattaa vinkua. Vatsaa kouristaa, ja potilas saattaa oksentaa tai ripuloida. Pulssi on kiihtynyt ja iho on punakka. Vaikeimmissa tapauksissa verenpaine laskee ja sydämeen tulee rytmihäiriöitä. Potilas on hengenvaarassa. Anafylaktinen reaktio kehittyy huippuunsa 10–30 minuutissa. (Terveyskirjasto)
Anafylaksialla on tyypillisiä aiheuttajia mutta kuten allergiaakin, anafylaksian voi aiheuttaa mikä tahansa.
Anafylaksian hoitona on aina ensimmäisenä soitto 112 ja jatkotoimenpiteenä on adrenaliini eli EpiPen- tai Jext-kynä silloin kun allergia ja anafylaksian riski on tiedossa ja allergikolla on adrenaliinikynä mukanaan. Adrenaliinikynä on helppokäyttää ja sen voi pistää kuka tahansa allergikon reiteen. Turhaa pistoa ei kannata pelätä, sillä kyseessä on hengenpelastava toimenpide. Haittavaikutuksena voi syke nousta hetkeksi, mutta ei sen kummempaa. Suositeltavaa olisi, että allergikolla olisi aina kaksi kynää, sillä yksi annos harvoin riittää kokonaan hoitamaan tilannetta. Anafylaktisen reaktion jälkeen joutuu tarkkailuun sairaalaan, koska riski saada uusi kohtaus on suurentunut.
Allergioita voidaan testata verikokeella tai ihopisto- tai kosketustesteillä, mutta nykysuositus tuntuu olevan, että jos aikuinen tietää olevansa alleginen omenalle niin vältä sitä omenaa tai käytä tarvittaessa antihistamiinia jos oireet eivät ole pahat. Aikuinen yleensä tunnistaa yksittäiset allergeenit joille oireilee ja testaus on melko turhaa, mutta oireiden ollessa pahat tai vaikeasti löydettävän allergeenin suhteen on parempi testata. Oma tuntemus allergiaoireista on kuitenkin aina varmempi kuin yhden testin tulos. Toisaalta turhia välttämisdieettejä tulisi välttää ja jos ruokavaliosta jää monta ainetta pois, on hyvä käydä ravitsemusterapeutin juttusilla.
Intoleranssi sen sijaan on tila, jossa elimistö ei siedä jotain ainetta, koska siltä puuttuu kyky käsitellä sitä. Allergioiden kohdalla puhutaan sekä syötävistä, hengitettävistä että ihmistä ympäröivistä tekijöistä, intoleranssit yleensä koskevat vain syötyjä asioita kuten maitosokeria laktoosia tai sienisokeria trehaloosia. Laktoosi- ja trehaloosi-intoleranssi perinteisesti aiheuttavat vatsaoireita ja hoitona on niiden välttäminen tai laktoosia hajottavan entsyymin laktaasin syöminen kapselina.
Allergia- ja intoleranssisanastoa
Maidoton: Täysin ilman maitoPROTEIINIA eli ei maitoa, kermaa, rahkaa, jogurttia, voita, mitään mikä tulee lehmän tissistä. (Jos on lehmänmaidolle allerginen, jos vuohenmaidolle niin ei mitään vuohentissistä.)
Laktoositon: Täysin ilman maitoSOKERIA, laktoosia, eli tuote josta laktoosi on kokonaan pilkottu tai poistettu tai se pilkkoutuu tuotteen valmistuksessa kuten kovissa juustoissa. Laktoosittomalle käy myös maidoton, mutta maidottomalle ei käy laktoositon.
Vähälaktoosinen/HYLA: Osittain ilman maitoSOKERIA. Osa laktoosista on hajoitettu tai poistettu mutta edelleen herkimmät laktoosi-intolerantikot saavat oireita. Vähälaktoosiselle käy laktoositon, mutta laktoosittomalle ei käy vähälaktoosinen
Vehnätön: Täysin ilman venhäPROTEIINIA eli käytettyjen viljojen tulee olla kokonaan jotain muuta kuin vehnää. Gluteeniton ei suoraan käy, koska siinä voi olla vehnätärkkelystä eli tuoteseloste tulee aina tarkistaa. Myöskään mannasuurimot, korppujauhot ja durumjauhot eivät käy, koska ovat VEHNÄÄ.
Gluteeniton (käsittelen enemmän toisessa postauksessa): Täysin ilman GLUTEENIA eli kotimaisissa viljoissa esiintyvää gluteeniproteiinia.
Kalaton: ei mitään KALAA, ei maustekastikkeita tai -liemiä joissa on kalaa, eikä nyt saakeli soikoon silliä! (tämä nähty)
Sitrukseton: Ei mitään SITRUSHEDELMIÄ, ei appelsiinia, sitruunaa, greippiä, pomeloa ym, ei sekamehuja joissa sitrusta eikä appelsiinijogurttia (tämäkin nähty)
Pähkinätön: Ei PÄHKINÖITÄ, ongelmana on se, että pähkinöitä on montaa lajia ja jos on allerginen yhdelle niin ei ole välttämättä toiselle mutta voikin olla kolmannelle, joten turvallisinta on jättää kaikki pois, samoin mantelit.
Yleissääntönä X:tön: EI X:ää, eikä samasta perusaineesta jalostettuja tuotteita
Pitkä ja aavistuksen sekava sepustus, kysy kommenteissa niin yritän selventää.
Allergiahan on vasta-aine tai valkosolupohjainen reaktio allergiaa aiheuttavaan aineeseen eli allergeeniin. Allergeeni voi olla periaatteessa mikä tahansa aine koirista ja kissoista sitrushedelmiin tai vehnän proteiiniin. Allergia voi ilmentyä nopeasti tai viivellä ja oireina voivat olla iho- ja limakalvo-oireet kuten kutina, ihottuma ja turvotus tai pahimmassa tapauksessa tappava anafylaktinen shokki. Allergian hoito riippuu sen aiheuttamasta oireesta. Lieviä oireita toiset sietävät ja voivat syödä esimerkiksi vähän tomaattia tai voivat syödä sitä kypsennettynä. Toisilla taas hoitona on täysi välttäminen. Siitepöly- ja eläinallergioihin osa käyttää antihistamiineja ja toiset voidaan siedättää siedätyshoidolla. Allergiohin liittyy myös kohtalaisen usein astma, jonka kunnollinen hoitaminen on tärkeää myös allergian vuoksi.
 |
| Itse olen kissoille sen verta allerginen, että nenä menee tukkoon viidessä minuutissa lääkkeistä huolimatta ja en voi kuvitellakkaan yöpyväni kissataloudessa, vaikka kissat ihania ovatkin. |
Anafylaksia tarkoittaa äkillistä yliherkkyysreaktiota, joka alkaa tavallisesti kämmenpohjien, hiuspohjan ja huulien voimakkaalla kihelmöinnillä ja kutinalla. Kihelmöinti ja kutina leviävät muutamassa minuutissa ympäri kehon. Ihoon nousee nokkospaukamia, joita on tavallisesti ympäri kehon. Huulissa ja silmäluomissa, usein muuallakin, on selvää turvotusta. Potilaan kurkkua kuristaa, ääni käheytyy ja henki saattaa vinkua. Vatsaa kouristaa, ja potilas saattaa oksentaa tai ripuloida. Pulssi on kiihtynyt ja iho on punakka. Vaikeimmissa tapauksissa verenpaine laskee ja sydämeen tulee rytmihäiriöitä. Potilas on hengenvaarassa. Anafylaktinen reaktio kehittyy huippuunsa 10–30 minuutissa. (Terveyskirjasto)
Anafylaksialla on tyypillisiä aiheuttajia mutta kuten allergiaakin, anafylaksian voi aiheuttaa mikä tahansa.
Anafylaksian hoitona on aina ensimmäisenä soitto 112 ja jatkotoimenpiteenä on adrenaliini eli EpiPen- tai Jext-kynä silloin kun allergia ja anafylaksian riski on tiedossa ja allergikolla on adrenaliinikynä mukanaan. Adrenaliinikynä on helppokäyttää ja sen voi pistää kuka tahansa allergikon reiteen. Turhaa pistoa ei kannata pelätä, sillä kyseessä on hengenpelastava toimenpide. Haittavaikutuksena voi syke nousta hetkeksi, mutta ei sen kummempaa. Suositeltavaa olisi, että allergikolla olisi aina kaksi kynää, sillä yksi annos harvoin riittää kokonaan hoitamaan tilannetta. Anafylaktisen reaktion jälkeen joutuu tarkkailuun sairaalaan, koska riski saada uusi kohtaus on suurentunut.
Allergioita voidaan testata verikokeella tai ihopisto- tai kosketustesteillä, mutta nykysuositus tuntuu olevan, että jos aikuinen tietää olevansa alleginen omenalle niin vältä sitä omenaa tai käytä tarvittaessa antihistamiinia jos oireet eivät ole pahat. Aikuinen yleensä tunnistaa yksittäiset allergeenit joille oireilee ja testaus on melko turhaa, mutta oireiden ollessa pahat tai vaikeasti löydettävän allergeenin suhteen on parempi testata. Oma tuntemus allergiaoireista on kuitenkin aina varmempi kuin yhden testin tulos. Toisaalta turhia välttämisdieettejä tulisi välttää ja jos ruokavaliosta jää monta ainetta pois, on hyvä käydä ravitsemusterapeutin juttusilla.
 |
| Maitotuotteissa ongelma sen sijaan on laktoosi, jota hajottavaa entsyymiä, laktaasia, elimistössäni ei ole. |
Intoleranssi sen sijaan on tila, jossa elimistö ei siedä jotain ainetta, koska siltä puuttuu kyky käsitellä sitä. Allergioiden kohdalla puhutaan sekä syötävistä, hengitettävistä että ihmistä ympäröivistä tekijöistä, intoleranssit yleensä koskevat vain syötyjä asioita kuten maitosokeria laktoosia tai sienisokeria trehaloosia. Laktoosi- ja trehaloosi-intoleranssi perinteisesti aiheuttavat vatsaoireita ja hoitona on niiden välttäminen tai laktoosia hajottavan entsyymin laktaasin syöminen kapselina.
Allergia- ja intoleranssisanastoa
Maidoton: Täysin ilman maitoPROTEIINIA eli ei maitoa, kermaa, rahkaa, jogurttia, voita, mitään mikä tulee lehmän tissistä. (Jos on lehmänmaidolle allerginen, jos vuohenmaidolle niin ei mitään vuohentissistä.)
Laktoositon: Täysin ilman maitoSOKERIA, laktoosia, eli tuote josta laktoosi on kokonaan pilkottu tai poistettu tai se pilkkoutuu tuotteen valmistuksessa kuten kovissa juustoissa. Laktoosittomalle käy myös maidoton, mutta maidottomalle ei käy laktoositon.
Vähälaktoosinen/HYLA: Osittain ilman maitoSOKERIA. Osa laktoosista on hajoitettu tai poistettu mutta edelleen herkimmät laktoosi-intolerantikot saavat oireita. Vähälaktoosiselle käy laktoositon, mutta laktoosittomalle ei käy vähälaktoosinen
Vehnätön: Täysin ilman venhäPROTEIINIA eli käytettyjen viljojen tulee olla kokonaan jotain muuta kuin vehnää. Gluteeniton ei suoraan käy, koska siinä voi olla vehnätärkkelystä eli tuoteseloste tulee aina tarkistaa. Myöskään mannasuurimot, korppujauhot ja durumjauhot eivät käy, koska ovat VEHNÄÄ.
Gluteeniton (käsittelen enemmän toisessa postauksessa): Täysin ilman GLUTEENIA eli kotimaisissa viljoissa esiintyvää gluteeniproteiinia.
Kalaton: ei mitään KALAA, ei maustekastikkeita tai -liemiä joissa on kalaa, eikä nyt saakeli soikoon silliä! (tämä nähty)
Sitrukseton: Ei mitään SITRUSHEDELMIÄ, ei appelsiinia, sitruunaa, greippiä, pomeloa ym, ei sekamehuja joissa sitrusta eikä appelsiinijogurttia (tämäkin nähty)
Pähkinätön: Ei PÄHKINÖITÄ, ongelmana on se, että pähkinöitä on montaa lajia ja jos on allerginen yhdelle niin ei ole välttämättä toiselle mutta voikin olla kolmannelle, joten turvallisinta on jättää kaikki pois, samoin mantelit.
Yleissääntönä X:tön: EI X:ää, eikä samasta perusaineesta jalostettuja tuotteita
Pitkä ja aavistuksen sekava sepustus, kysy kommenteissa niin yritän selventää.
Allergiat ovat kyllä vaikea juttu. En lapsena ollut allerginen millekään, mutta aikuisena minulle on kehittynyt lääkeallergioita ja olen saanut anafylaktisen reaktion ihan siitä, että olin flunssassa ja rasitin itseäni. Lievää nokkosihottumaa sain viime talvena kylmästä ilmasta, mutta se meni onneksi ohi enkä siitä ole kärsinyt tänä talvena!
VastaaPoista