Tuleeko flunssa kylmästä?

 Jaoin viime viikolla alla olevan videon kosteasta lenkistäni. 
 

Sain videoon liittyen useita kommentteja kastumisen ja kylmettymisen vaarasta, mikä nauratti useammastakin syystä. Ensimmäinen syy oli se, että kun ei siitä kylmettymisestä oikeasti seuraa muuta kuin hetken aikaa on viluinen olo. Eikä lenkillä tullut sitäkään, koska ihminen pystyisi juoksemaan vaikka alasti vielä parinkymmenen asteen pakkasessakin ilman suurempia lämpöongelmia.
 
Flunssan voi saada vain flunssavirukselle altistumalla. Toki kylmettymisellä on pieni flunssan todennäköisyyttä nostava vaikutus, koska kylmä voi heikentää limakalvojen kykyä puolustautua virusta vastaan. Silloin aikoinaan, kun ei ollut lääketieteellisiä keinoja esimerkiksi nesteyttää influenssan tai ihan pahan nuhakuumeenkin potilaita, pelättiin sairastumista tietenkin paljon ja kylmettymisestä varoiteltiin. Ja kun influenssan yleiseen jälkitautiin eli keuhkokuumeeseen ei ollut antibioottihoitoa, saattoi sairastuminen ollakin todella vaarallista.
 
Se miksi talvikaudella sairastetaan enemmän flunssaa, liittyy lisääntyneeseen sisätiloissa oleiluun ja suurempiin ihmismääriin ja sitä kautta suurempaan viruskuormaan. Ja siihen, että ilma on kuivaa ja limakalvot ovat kuivat ja heikommat vastustuskyvyltään. Kesäflunssaakin on joka vuosi liikenteellä ja se tuntuu leviävän usein juuri näin koulunpäätösjuhlien ja kesän ensimmäisten isojen tapahtumien myötä.
 

 Myöskään virtsatietulehdus ei tule kylmällä kivellä istumisesta vaan siihen tarvitaan bakteeri. Bakteerit meillä on omasta takaa, sillä VTI:n aiheuttaa useimmiten omat suolistobakteerit. Toki kylmä supistaa limakalvon verenkiertoa, eli voi olla taas aavistuksen helpompaa bakteerien hiipiä virtsaputkea ylös rakkoon. 
 
Sienitulehduksetkin vaativat sienen läsnäolon mutta sieniäkin on joka puolella ympäristössämme. Ja esimerkiksi hiivaa on meidän jokaisen normaalifloorassa. Se vaan pääsee välillä villiitymään kun puolustuskyky laskee esimerkiksi ihovaurion, korkean verensokerin tai uuden seksikumppanin bakteerikannan vuoksi.
 

Toinen syy miksi neuvominen naurattaa (naurattaa, koska muuten hatuttaisi), on ammattini. Hyvää tarkoittavat neuvot ovat koomisia kun miettii, että olen työskennellyt infektio-osastolla tuberkuloosin ja influenssan kanssa koskaan niitä sairastamatta. Ei ole tullut myöskään MRSA:ta, ESBL:ää tai CPE:tä matkaan napattua. Ja ihan olen pneumokokilta, lavantaudilta ja syyhyltäkin onnistunut välttymään. Mutta enhän minä pieni hölmö tietenkään osaisi itseäni suojata flunssalta.
 
Terveys ja liikunta on aloina sellaisia, että niitä neuvoja tulee aina vaan. Huuhaan markkinoijat on sitten erikseen mutta juuri näitä "kaikkihan sen tietää" -vinkkejä kuunnellessa välillä hämmästyttää. Etenkin kun monikaan näistä vinkeistä ei pidä paikkaansa kun tutkimustietoa katsotaan.  
 
Varmasti kaikissa ammateissa toimivat saavat kuulla mitä mielenkiintoisimpia ohjeita miten sitä omaa työtään pitäisi tehdä. Mutta silti noiden "itsestäänselvyyksien" heittely tuntuu välillä aika pahastikin oman ammattitaidon vähättelyltä. 
 
Mitä heittoja olet saanut omaan ammattiisi liittyen? 

Kommentit

  1. Nykyisessä työssä yleisin lienee se, että lastensuojelu= huostaanotto, vaikka näinhän se ei tietenkään, ainakaan nykyään, ole. Työskentelen lastensuojelun avohuollossa ja teen tehostettua perhetyötä, jolla niitä sijoituksia nimenomaan pyritään ehkäisemään, mutta oon silti se ilkeä lastensuojelun akka, joka tulee viemään lapset pois kodeistaan. Mutta edelleen sosionomin ja sosiaalityöntekijän työnkuvat on valtaosalle väestöstä hepreaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja aina kun sosiaalialasta nousee caseja uutisiin, niin kommenteissa on kaikki kertomassa mitä olisi pitänyt tehdä vaikka ei ole mitään hajua siitä, mitä lainsäädäntö tilanteesta sanoo. Ja kun sotelaiset ei voi kommentoida niitä casejaan julkisesti niin aika yksipuolinen kuva välillä tulee.

      Poista

Lähetä kommentti

Suosittuja tässä blogissa

Polar Ignite - hutiostos?

Kosmetiikkajoulukalenterit 2021; eeppinen listaus

Innie vai outie