Miten opiskelen?
Uusi lukukausi alkaa taas ja ajattelin jakaa oman opiskelutyylini.
Oma opiskelutekniikkani on varmaan maailman laiskin. Teen kaiken viime tingassa ja vältellen. Mieluummin lukisin vain kirjoja ja menisin tenttiin, mutta nykyaikana oppimistehtävät ja etenkin ryhmätehtävät (jotka ovat paholaisen keksintö) ovat paljon suositumpia. Flipped classroomista, eli opetustyylistä, jossa opiskelijat ensin opiskelevat jonkin aiheen ja sitten siitä on keskusteleva luento on mielestäni ihan fine, jos oikeasti saadaan keskustella eikä aika mene siihen, että pitää saada aikaiseksi joku esitettävä muoto keskustelusta ihan vaan sen posterin tai powerpointin vuoksi.
Luennoilla yleensä joko nukahtelen jos en neulo, syö tai häiriköi kavereita. Keskittymiskykyni, joka tuntuu heikkenevän koko ajan vanhetessani, ei vaan riitä. Jos satun olemaan hiljaa, hereillä ja tekemättä muuta luennolla, on luennoitsija harvinaisuus, ihan huippukiinnostava puhuja.
Oppimistehtävät teen monesti sunnuntaiaamuna ennen aamupalaa jos deadline on sunnuntai-iltana. Toki jos vaadittu sivumäärä on yli 5 sivua, aloitan ehkä jo lauantaina. Kurssikirjat olen yleensä lainannut ja aloittanut kyllä hyvissä ajoin mutta en sitten ehtinyt lukea ja etsin esseeseen sopivia kohtia sisällysluettelosta. Laatu on yleensä jäätävän huono mutta ajatuksena on, että kyllähän opettaja kertoo mitä pitää parantaa jos ei läpi mene.
Oppimistehtäviin liittyvät Moodle-keskustelut teen yleensä mutu-tuntumalla, jos ei ole pakko niin en etsi lähteitä. Inhoan sitä, että keskusteluita nimitetään keskusteluiksi kun yleensä kyse on siitä, että ensimmäinen on kirjoittanut esseen tai tiivistänyt koko kurssikirjan ja sitten muut kommentoivat jotain hienoa, joka ei kuljeta keskustelua yhtään eteenpäin. Eli keskustelusta tulee tehtävän kommentointi.
Ryhmätehtäviä inhoan eniten, lähinnä koska ne pitäisi tehdä ns. omalla ajalla ja aikataulujen sopiminen vie yleensä enemmän aikaa kun varsinaisen tehtävän tekeminen. Etenkin avoimen yliopiston kursseilla tutkinto-opiskelijana ärsyttää kun muut tekevät yhtä kurssia kerrallaan ja haluaisivat tehdä kaiken heti juuri nyt valmiiksi ja itsellä on viisi muuta kurssia joiden deadlinet ovat ensin. Koska ryhmätehtävät kuten suurin osa muistakin tehtävistä ja niiden arvosanoista on totaalisen toisarvoista sen rinnalla, että asia on oikeasti opittu niin koen että minulle rooleja ryhmätehtävässä on kaksi. Joko johdan ryhmää ja tietyissä kohdissa sanelen muille mitä tehdään. Hajoilen sen kanssa kun jäädä jankkaamaan suunnilleen siitä tuleeko otsikko sinisellä vai punaisella. Toinen vaihtoehto on, että vain kuljen porukan mukana ottamatta oikein kantaa mihinkään ja teen sen osuuden mikä on käsketty.
Etenkin etänä koneella tehtävät ryhmätehtävät ovat muuten peestä kun jokainen kirjoittaa osuutensa ja ne pitäisi saada jotenkin sopimaan tyylillisesti yhteen ja aikataulutus on ihan mahdotonta, loppupuolta ei voi kirjoittaa jos alkuosan tekijä ei ole tehnyt omaa osuuttaan ajoissa.
Ryhmätöitä perustellaan sillä, että töissäkin pitää osata toimia ryhmässä. Tosin on ollut kurssejakin joissa ryhmätehtävä on ollut vain sen vuoksi, että opettajan ei tarvitse tarkistaa niin montaa tehtävänpalautusta. Enkä vielä yhtään kertaa ole joutunut töissä opiskelujen ryhmätöitä vastaavaan tilanteeseen. Ainakin sairaalassa missä tehtävänantona on potilas, ryhmä olipa sen koostumus pelkkiä hoitajia tai sitten moniammatillinen tiimi lääkäreitä, hoitajia, fyssareita, toimintaterapeutteja, farmaseutteja, omaisia ja mitä tahansa tarvitaan, toimii mielestäni paljon paremmin eikä asia mene pilkunnussimiseksi. Ehkä vaikuttaa myös se, että hommasta maksetaan rahallinen palkka ja arviointi tulee siitä, paraniko potilas ja kokiko hän hoitonsa ja kohtaamisensa hyvänä.
Tenttiin luvunkin teen laiskasti vaikka tykkään siitä. Luen kyllä harvinaisen paljon myös kurssien ulkopuolista alaan liittyvää kirjallisuutta mutta tenttikirjat sitten välillä tökkivät. Joko ne ovat niin vaikealukuisia tai väsyttäviä, että monesti vartti on maksimi minkä pystyn keskittymään. Jos menen koulun kirjastoon lukemaan, alan nuokkumaan heti kun avaan kirjan. Tälläkin hetkellä luen koneelta viisi sivua tenttikirjaa minkä jälkeen kuuntelen 10 minuuttia äänikirjaa 1,25 kertaisella nopeudella ja kirjoitan tässä samalla tätä ennen kuin palaan tenttikirjaan. Jos tenttikirja on ihan oikea kirja, luen yhden tai kaksi aukeamaa riippuen kirjan koosta, kielestä ja tekstin monimutkaisuudesta. Ja sitten ihmettelen kun keskittymiskyky on huono 😁😆
Teen äärimmäisen harvoin muistiinpanoja. Yleensä sekä video- että liveluentoihin liittyvät Moodleen tulevat diat joita sitten selailen myöhemmin. Lähinnä kaipaan muistiinpanoja monimutkaisten hierarkioden hahmottamiseen. Toki asiat muistan paremmin jos olen tehnyt asiasta käsin muistiinpanot, koneella en edes osaisi tehdä. Mutta olen siis käyttänyt samaa vihkoa koko kolme vuotta kaikkiin muihin kursseihin paitsi kandiin ja tilastotieteeseen. Ja vihkoon mahtuisi vielä vähintään kuusi vuotta tällä vauhdilla.
Yleensähän suositellaan tenttikirjan lukemista pariin kolmeen kertaan, ensin silmäilemällä, sitten lukemalla ja tekemällä muistiinpanoja ja lopuksi kertaamaan. Myös yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen tehostaa oppimistuloksia. Toisilla musiikin kuuntelu lukiessa auttaa, itse tarvitsen täydellisen hiljaisuuden.
Jokaisen pitää löytää oma opiskelu- ja oppimistyylinsä mutta tässä ainakin muutama vinkki miten ei ehkä kannata toimia. Toisaalta oleellista on oppia muuttamaan tyyliään suoritusmuodon mukaan. Mielestäni kannattaa myös oppia kriittiseksi onko tämä muoto nyt paras tämän asian oppimiseen, antamaan opettajalle palautetta ja tarvittaessa osata etsiä itselleen tarpeellinen tieto siinä muodossa missä sen oppii.
Luennoilla yleensä joko nukahtelen jos en neulo, syö tai häiriköi kavereita. Keskittymiskykyni, joka tuntuu heikkenevän koko ajan vanhetessani, ei vaan riitä. Jos satun olemaan hiljaa, hereillä ja tekemättä muuta luennolla, on luennoitsija harvinaisuus, ihan huippukiinnostava puhuja.
Oppimistehtävät teen monesti sunnuntaiaamuna ennen aamupalaa jos deadline on sunnuntai-iltana. Toki jos vaadittu sivumäärä on yli 5 sivua, aloitan ehkä jo lauantaina. Kurssikirjat olen yleensä lainannut ja aloittanut kyllä hyvissä ajoin mutta en sitten ehtinyt lukea ja etsin esseeseen sopivia kohtia sisällysluettelosta. Laatu on yleensä jäätävän huono mutta ajatuksena on, että kyllähän opettaja kertoo mitä pitää parantaa jos ei läpi mene.
Oppimistehtäviin liittyvät Moodle-keskustelut teen yleensä mutu-tuntumalla, jos ei ole pakko niin en etsi lähteitä. Inhoan sitä, että keskusteluita nimitetään keskusteluiksi kun yleensä kyse on siitä, että ensimmäinen on kirjoittanut esseen tai tiivistänyt koko kurssikirjan ja sitten muut kommentoivat jotain hienoa, joka ei kuljeta keskustelua yhtään eteenpäin. Eli keskustelusta tulee tehtävän kommentointi.
Ryhmätehtäviä inhoan eniten, lähinnä koska ne pitäisi tehdä ns. omalla ajalla ja aikataulujen sopiminen vie yleensä enemmän aikaa kun varsinaisen tehtävän tekeminen. Etenkin avoimen yliopiston kursseilla tutkinto-opiskelijana ärsyttää kun muut tekevät yhtä kurssia kerrallaan ja haluaisivat tehdä kaiken heti juuri nyt valmiiksi ja itsellä on viisi muuta kurssia joiden deadlinet ovat ensin. Koska ryhmätehtävät kuten suurin osa muistakin tehtävistä ja niiden arvosanoista on totaalisen toisarvoista sen rinnalla, että asia on oikeasti opittu niin koen että minulle rooleja ryhmätehtävässä on kaksi. Joko johdan ryhmää ja tietyissä kohdissa sanelen muille mitä tehdään. Hajoilen sen kanssa kun jäädä jankkaamaan suunnilleen siitä tuleeko otsikko sinisellä vai punaisella. Toinen vaihtoehto on, että vain kuljen porukan mukana ottamatta oikein kantaa mihinkään ja teen sen osuuden mikä on käsketty.
Etenkin etänä koneella tehtävät ryhmätehtävät ovat muuten peestä kun jokainen kirjoittaa osuutensa ja ne pitäisi saada jotenkin sopimaan tyylillisesti yhteen ja aikataulutus on ihan mahdotonta, loppupuolta ei voi kirjoittaa jos alkuosan tekijä ei ole tehnyt omaa osuuttaan ajoissa.
Ryhmätöitä perustellaan sillä, että töissäkin pitää osata toimia ryhmässä. Tosin on ollut kurssejakin joissa ryhmätehtävä on ollut vain sen vuoksi, että opettajan ei tarvitse tarkistaa niin montaa tehtävänpalautusta. Enkä vielä yhtään kertaa ole joutunut töissä opiskelujen ryhmätöitä vastaavaan tilanteeseen. Ainakin sairaalassa missä tehtävänantona on potilas, ryhmä olipa sen koostumus pelkkiä hoitajia tai sitten moniammatillinen tiimi lääkäreitä, hoitajia, fyssareita, toimintaterapeutteja, farmaseutteja, omaisia ja mitä tahansa tarvitaan, toimii mielestäni paljon paremmin eikä asia mene pilkunnussimiseksi. Ehkä vaikuttaa myös se, että hommasta maksetaan rahallinen palkka ja arviointi tulee siitä, paraniko potilas ja kokiko hän hoitonsa ja kohtaamisensa hyvänä.
Tenttiin luvunkin teen laiskasti vaikka tykkään siitä. Luen kyllä harvinaisen paljon myös kurssien ulkopuolista alaan liittyvää kirjallisuutta mutta tenttikirjat sitten välillä tökkivät. Joko ne ovat niin vaikealukuisia tai väsyttäviä, että monesti vartti on maksimi minkä pystyn keskittymään. Jos menen koulun kirjastoon lukemaan, alan nuokkumaan heti kun avaan kirjan. Tälläkin hetkellä luen koneelta viisi sivua tenttikirjaa minkä jälkeen kuuntelen 10 minuuttia äänikirjaa 1,25 kertaisella nopeudella ja kirjoitan tässä samalla tätä ennen kuin palaan tenttikirjaan. Jos tenttikirja on ihan oikea kirja, luen yhden tai kaksi aukeamaa riippuen kirjan koosta, kielestä ja tekstin monimutkaisuudesta. Ja sitten ihmettelen kun keskittymiskyky on huono 😁😆
Teen äärimmäisen harvoin muistiinpanoja. Yleensä sekä video- että liveluentoihin liittyvät Moodleen tulevat diat joita sitten selailen myöhemmin. Lähinnä kaipaan muistiinpanoja monimutkaisten hierarkioden hahmottamiseen. Toki asiat muistan paremmin jos olen tehnyt asiasta käsin muistiinpanot, koneella en edes osaisi tehdä. Mutta olen siis käyttänyt samaa vihkoa koko kolme vuotta kaikkiin muihin kursseihin paitsi kandiin ja tilastotieteeseen. Ja vihkoon mahtuisi vielä vähintään kuusi vuotta tällä vauhdilla.
Yleensähän suositellaan tenttikirjan lukemista pariin kolmeen kertaan, ensin silmäilemällä, sitten lukemalla ja tekemällä muistiinpanoja ja lopuksi kertaamaan. Myös yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen tehostaa oppimistuloksia. Toisilla musiikin kuuntelu lukiessa auttaa, itse tarvitsen täydellisen hiljaisuuden.
Jokaisen pitää löytää oma opiskelu- ja oppimistyylinsä mutta tässä ainakin muutama vinkki miten ei ehkä kannata toimia. Toisaalta oleellista on oppia muuttamaan tyyliään suoritusmuodon mukaan. Mielestäni kannattaa myös oppia kriittiseksi onko tämä muoto nyt paras tämän asian oppimiseen, antamaan opettajalle palautetta ja tarvittaessa osata etsiä itselleen tarpeellinen tieto siinä muodossa missä sen oppii.
Kommentit
Lähetä kommentti