Lihavat maksamme
Kerroinkin jo aikaisemmin, että teen harjoittelua ei-alkoholiperäisen rasvamaksan tutkimuksessa. Nyt tammikuun detox-kaudella onkin hyvä palata hiukan maksaterveyteen. Tammikuussa moni pitää tipatonta tammikuuta, mikä on maksan kannalta hieno asia. Valitettavasti maksamme kärsivät myös monista muista elintapaongelmista, jotka johtavat heikentyneeseen maksan toimintaan.
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (non-alcoholic fatty liver disease) on nykyisin yleinen sairaus ja oireettomuudessaan voi edetä pitkällekin ilman mitään ulkoista merkkiä maksan vajaatoiminnasta. Noin 20% 45-69-vuotiaista sairastaa sitä ja vyötärölihavista jopa 80%. Pienellä osalla rasvamaksaan liittyy rasvamaksatulehdus (non-alcoholic steahepatosis) joka voi muuttua maksakirroosiksi tai maksasyöväksi. Vertailun vuoksi alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastaa 7% 45-74-vuotiaista.
Koska rasvamaksa ei välttämättä aiheuta oireita vaikka maksan koko kasvaa ja maksasolujen toiminta heikkenee. Rasvamaksa löytyykin usein ns. sivulöydöksenä vatsan kuvantamisessa tai verikokeissa. Maksaentsyymiarvot, ALAT ja AFOS eivät kaikilla rasvamaksapotilailla nouse. Nämä verikokeet kuuluvat kuitenkin asiaan kun tutkitaan metabolisen oireyhtymän tai diabeteksen mahdollisuutta. Ja päinvastoin, rasvamaksan löydyttyä on syytä tarkistaa myös rasva- ja sokeriarvot.
Rasvamaksaan liittyy usein metabolinen oireyhtymä ja se lisää riskiä sepelvaltimotautiin ja 2-tyypin diabetekseen. Eli rasvamaksan omaavalta löytyy usein myös muita elintavoilla hoidettavia sairauksia. Elintavat ovakin rasvamaksan ensisijainen hoitomuoto. Ensisijaisen oleellista on laihdutus (tavoite n. 10% painosta) ja alkoholin käytön välttäminen. On arveltu, että yksi tuoppi vaikuttaa rasvamaksaan jopa yhtä paljon kuin neljä tuoppia terveeseen maksaan.
Laihdutuksen lisäksi ruokavalion laadulla on paljon merkitystä maksan kannalta. Maksalle haitallisimpia elintarvikkeita ovat fruktoosipitoiset ja paljon nopeita hiilihydraatteja sisältävät tuotteet. Pöytäsokerihan koostuu fruktoosista ja glukoosista eli helpoin tapa vähentää fruktoosin käytöä on vähentää sokerin käyttöä yleisesti. Ja vaikka hedelmät sisältävätkin suhteessa paljon fruktoosia, on niiden käyttö kuitenkin edelleen terveellistä normaaleissa määrin ja nimenomaan niiden syöminen hedelminä, ei mehuina juominen. Myöskään kovat rasvat eivät ole rasvamaksalle hyväksi. Liikunnan lisääminen helpottaa laihduttamista ja mahdollisesti parantaa myös maksan toimintaa.
Positiista rasvamaksassa on kuitenkin se, että elimistö luopuu ensimmäisenä sille kaikkein haitallisimmasta rasvasta eli pienikin painonpudotus voi jo auttaa maksaa kunhan se tapahtuu rasvaa polttamalla eikä lihaksesta luopumalla.
Maksan toiminnasta voit lukea lisää Munuais- ja maksaliiton Mahtimaksa-sivuilta.
Lähteet:
Yki-Järvinen H & Arkkila P. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (NAFLD) ja steatohepatiitti (NASH). Lääkärin käsikirja
Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Rasvamaksa. Lääkärikirja Duodecim.
 |
| Kuva lainattu Terveyskylän Elinsiirtotalosta |
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (non-alcoholic fatty liver disease) on nykyisin yleinen sairaus ja oireettomuudessaan voi edetä pitkällekin ilman mitään ulkoista merkkiä maksan vajaatoiminnasta. Noin 20% 45-69-vuotiaista sairastaa sitä ja vyötärölihavista jopa 80%. Pienellä osalla rasvamaksaan liittyy rasvamaksatulehdus (non-alcoholic steahepatosis) joka voi muuttua maksakirroosiksi tai maksasyöväksi. Vertailun vuoksi alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastaa 7% 45-74-vuotiaista.
Koska rasvamaksa ei välttämättä aiheuta oireita vaikka maksan koko kasvaa ja maksasolujen toiminta heikkenee. Rasvamaksa löytyykin usein ns. sivulöydöksenä vatsan kuvantamisessa tai verikokeissa. Maksaentsyymiarvot, ALAT ja AFOS eivät kaikilla rasvamaksapotilailla nouse. Nämä verikokeet kuuluvat kuitenkin asiaan kun tutkitaan metabolisen oireyhtymän tai diabeteksen mahdollisuutta. Ja päinvastoin, rasvamaksan löydyttyä on syytä tarkistaa myös rasva- ja sokeriarvot.
Rasvamaksaan liittyy usein metabolinen oireyhtymä ja se lisää riskiä sepelvaltimotautiin ja 2-tyypin diabetekseen. Eli rasvamaksan omaavalta löytyy usein myös muita elintavoilla hoidettavia sairauksia. Elintavat ovakin rasvamaksan ensisijainen hoitomuoto. Ensisijaisen oleellista on laihdutus (tavoite n. 10% painosta) ja alkoholin käytön välttäminen. On arveltu, että yksi tuoppi vaikuttaa rasvamaksaan jopa yhtä paljon kuin neljä tuoppia terveeseen maksaan.
Laihdutuksen lisäksi ruokavalion laadulla on paljon merkitystä maksan kannalta. Maksalle haitallisimpia elintarvikkeita ovat fruktoosipitoiset ja paljon nopeita hiilihydraatteja sisältävät tuotteet. Pöytäsokerihan koostuu fruktoosista ja glukoosista eli helpoin tapa vähentää fruktoosin käytöä on vähentää sokerin käyttöä yleisesti. Ja vaikka hedelmät sisältävätkin suhteessa paljon fruktoosia, on niiden käyttö kuitenkin edelleen terveellistä normaaleissa määrin ja nimenomaan niiden syöminen hedelminä, ei mehuina juominen. Myöskään kovat rasvat eivät ole rasvamaksalle hyväksi. Liikunnan lisääminen helpottaa laihduttamista ja mahdollisesti parantaa myös maksan toimintaa.
Positiista rasvamaksassa on kuitenkin se, että elimistö luopuu ensimmäisenä sille kaikkein haitallisimmasta rasvasta eli pienikin painonpudotus voi jo auttaa maksaa kunhan se tapahtuu rasvaa polttamalla eikä lihaksesta luopumalla.
Maksan toiminnasta voit lukea lisää Munuais- ja maksaliiton Mahtimaksa-sivuilta.
Lähteet:
Yki-Järvinen H & Arkkila P. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (NAFLD) ja steatohepatiitti (NASH). Lääkärin käsikirja
Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Rasvamaksa. Lääkärikirja Duodecim.
Kommentit
Lähetä kommentti