Puoli elämää pillereillä
Kävin apteekissa hakemassa kolmen kuukauden satsin lääkkeitäni ja samalla huomasin, että pilleriresepti pitäisi taas uusia. (Ärsyttävä, joka kesäinen homma kun reseptin voisi nykyään kirjoittaa kahdeksi vuodeksi.) Rupesin siinä vähän sitten arpomaan, että jaksanko edes uusia kun ehkäisyn tarvetta ei viime aikoina ole ollut. Plus meikäläinenhän syö minipillereitään niin epäsäännöllisesti, että teho ei todennäköisesti riittäisi ehkäisyyn, mutta kätevästi pitää kuukautiset poissa.
Täytän ensi kuussa 28- vuotta ja olen aloittanut pillerit 13-vuotiaana eli olen syönyt hormonaalista ehkäisyä yli puolet elämästäni. Taustalla pillereiden aloitukseen noin nuorena on 10- vuotiaana alkaneet todella kivuliaat kuukautiset, jotka häiritsivät elämää todella paljon. On muuten äärimmäisen kiusallista ala-asteikäisenä tyttönä istua tunnilla luokassa kun kohtu kramppaa niin kipeästi, että olet kalmanvalkea ja kylmä hiki valuu selkää pitkin ja 12-vuotiaat pojat kyselevät, että oletko ihan kunnossa. Olihan pojille toki puhuttu kuukautisista jotain, ehkä. Ainakin oletan, että isäni on jotain koulun pojille selittänyt sillä aikaa kun tytöt olivat terkkarin luennolla. Isä siis opetti meille viidennen ja kuudennen luokan biologiat. Opetuksesta en kyllä muista kuin että tytöistä tulee tämän mallisia 🔺 ja pojista tämän mallisia 🔻murrosiässä.
Yläasteella kuukautiset olivat kipulääkkeistä huolimatta niin pahat, että saatoin oksentaa ja viikonloppujen pelireissut olivat välillä aika hirveitä. Miesvalmentajilla ei myöskään välttämättä ole hirveästi tietoa ja osaamista kuukautiskipujen kanssa treenaamiseen ja pelaamiseen jos omat tyttäret ovat nuoria tai perheessä ei puhuta asioista. Meillä kotona kuukautisistakin on voinut onneksi suoraan puhua ja kotona asuessa isä maksoi pillerit melkein yhtä usein kuin äiti. Nyt kun pikkuveli on suorittanut gynen jaksoa niin veljenkin kanssa on tullut ehkäisyvaihtoehdoista keskusteltua.
Söin yhdistelmäpillereitä yhtä lyhyttä ehkäisyrengaspätkää lukuunottamatta AMK-aikoihin asti. (Ehkäisyrenkaan kanssa en koskaan päässyt sinuiksi kun koko ajan oli olo, että se tippuu.) Olin kirjoilla vielä kotipaikkakunnalla ja ehkäisyneuvolassa ollut kesälääkäri säikähti kolesteroliarvojani niin, että käski lopettaa pillerit ja lähetti keskussairaalalle sisätaudeille. Kolesterolit ovat aina olleet koholla, mutta itse olin hämmentyneempi lievästä maidonerityksestä, joka lopulta selvisi johtuvan kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Tutkimusten jälkeen sain palata taas pillereihin. Todennäköisesti kilpirauhaseen liittyen olin myös hirveän itkuinen ja etenkin taukoviikkojen ajan aivan äärettömän kiukkuinen ja aggressiivinen, joten pillerit vaihdettiin minipillereiksi kokeilun vuoksi.
Nyt olen ollut puolisen tusinaa vuotta (herranjestas kun aika kuluu) minipillereillä eikä menkkoja ole tullut koko aikana kertaakaan. Tiputteluvuotoakin vain jos unohdan useamman päivän pillerin. Sinällään elämä on ollut paljon tasaisempaa kun joka neljäs viikko en ole erityisen sekaisin vaan olen minulle normaalisti sekaisin 52 viikkoa vuodessa. En koe hormonien syömistä ongelmaksi kun syön tyroksiiniakin joka päivä purkista ja kuukautisten puuttuminen on fertiili-ikäiselle kuitenkin normaalimpaa kuin 20- vuoden kuukausittainen menstruointi. Naisen kroppa kun kuitenkin on suunniteltu olemaan raskaana tai imettämään suurimman osan aikaa kuukautisten alkamisesta vaihdevuosiin. Sivuvaikutuksia en ole mitään suurempia huomannut.
Välillä mietin, että meneehän pillereihin rahaa, mutta toisaalta kuukautissuojiinkin menisi. Toki kuukuppi olisi ihan fiksu vaihtoehto jos kuukautiset olisivat osa elämää, mutta varmaan täysin sen varaan en uskaltautuisi vaan jokin muu suoja olisi ainakin silloin tällöin käytössä. Kuukupit ovat suht tuore vaihtoehto ja inhoan perinteisiä siteitä ja tamponeita, koska vaivanäkö (unohdan ostaa, missä vaihtaa, mihin hävittää; inhoan myös vessoja joissa ei ole roskiksia, etenkin jonkun luona vieraana on kiva kuljetella verisiä rättejä jonnekin keittiön roskikseen), roskan määrä ja epämukavuus (ainakin siteet kuivattavat alapään limakalvoja ja siivekkeelliset pahimmillaan hankaavat ihon rikki) ja jatkuva epävarmuus ohivuodoista. Siinä mielessä olen valmis maksamaan vajaan kympin kuussa menkattomuudesta.
Täytän ensi kuussa 28- vuotta ja olen aloittanut pillerit 13-vuotiaana eli olen syönyt hormonaalista ehkäisyä yli puolet elämästäni. Taustalla pillereiden aloitukseen noin nuorena on 10- vuotiaana alkaneet todella kivuliaat kuukautiset, jotka häiritsivät elämää todella paljon. On muuten äärimmäisen kiusallista ala-asteikäisenä tyttönä istua tunnilla luokassa kun kohtu kramppaa niin kipeästi, että olet kalmanvalkea ja kylmä hiki valuu selkää pitkin ja 12-vuotiaat pojat kyselevät, että oletko ihan kunnossa. Olihan pojille toki puhuttu kuukautisista jotain, ehkä. Ainakin oletan, että isäni on jotain koulun pojille selittänyt sillä aikaa kun tytöt olivat terkkarin luennolla. Isä siis opetti meille viidennen ja kuudennen luokan biologiat. Opetuksesta en kyllä muista kuin että tytöistä tulee tämän mallisia 🔺 ja pojista tämän mallisia 🔻murrosiässä.
 |
| Kohdun limakalvon muutokset kuukautiskierron aikana. Kuvat Mayes´Midwifery -kirjasta kuvattuja |
Yläasteella kuukautiset olivat kipulääkkeistä huolimatta niin pahat, että saatoin oksentaa ja viikonloppujen pelireissut olivat välillä aika hirveitä. Miesvalmentajilla ei myöskään välttämättä ole hirveästi tietoa ja osaamista kuukautiskipujen kanssa treenaamiseen ja pelaamiseen jos omat tyttäret ovat nuoria tai perheessä ei puhuta asioista. Meillä kotona kuukautisistakin on voinut onneksi suoraan puhua ja kotona asuessa isä maksoi pillerit melkein yhtä usein kuin äiti. Nyt kun pikkuveli on suorittanut gynen jaksoa niin veljenkin kanssa on tullut ehkäisyvaihtoehdoista keskusteltua.
Söin yhdistelmäpillereitä yhtä lyhyttä ehkäisyrengaspätkää lukuunottamatta AMK-aikoihin asti. (Ehkäisyrenkaan kanssa en koskaan päässyt sinuiksi kun koko ajan oli olo, että se tippuu.) Olin kirjoilla vielä kotipaikkakunnalla ja ehkäisyneuvolassa ollut kesälääkäri säikähti kolesteroliarvojani niin, että käski lopettaa pillerit ja lähetti keskussairaalalle sisätaudeille. Kolesterolit ovat aina olleet koholla, mutta itse olin hämmentyneempi lievästä maidonerityksestä, joka lopulta selvisi johtuvan kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Tutkimusten jälkeen sain palata taas pillereihin. Todennäköisesti kilpirauhaseen liittyen olin myös hirveän itkuinen ja etenkin taukoviikkojen ajan aivan äärettömän kiukkuinen ja aggressiivinen, joten pillerit vaihdettiin minipillereiksi kokeilun vuoksi.
Nyt olen ollut puolisen tusinaa vuotta (herranjestas kun aika kuluu) minipillereillä eikä menkkoja ole tullut koko aikana kertaakaan. Tiputteluvuotoakin vain jos unohdan useamman päivän pillerin. Sinällään elämä on ollut paljon tasaisempaa kun joka neljäs viikko en ole erityisen sekaisin vaan olen minulle normaalisti sekaisin 52 viikkoa vuodessa. En koe hormonien syömistä ongelmaksi kun syön tyroksiiniakin joka päivä purkista ja kuukautisten puuttuminen on fertiili-ikäiselle kuitenkin normaalimpaa kuin 20- vuoden kuukausittainen menstruointi. Naisen kroppa kun kuitenkin on suunniteltu olemaan raskaana tai imettämään suurimman osan aikaa kuukautisten alkamisesta vaihdevuosiin. Sivuvaikutuksia en ole mitään suurempia huomannut.
 |
| Vaihtoehtoja pillereille olisi vaikka kuinka, mutta uskaltaako toimivasta lähteä kokeilemaan toiseen. Nova T ja Multiload ovat kuparikierukoita, GyneFIX samoin mutta upotetaan kohdunpohjaan. Mirena on hormonikierukka. Kierukoita on nykyään sekä 3-, että 5-vuotisia ja niitä suositellaan ehkäisymuodoksi myös synnyttämättömille naisille. |
Välillä mietin, että meneehän pillereihin rahaa, mutta toisaalta kuukautissuojiinkin menisi. Toki kuukuppi olisi ihan fiksu vaihtoehto jos kuukautiset olisivat osa elämää, mutta varmaan täysin sen varaan en uskaltautuisi vaan jokin muu suoja olisi ainakin silloin tällöin käytössä. Kuukupit ovat suht tuore vaihtoehto ja inhoan perinteisiä siteitä ja tamponeita, koska vaivanäkö (unohdan ostaa, missä vaihtaa, mihin hävittää; inhoan myös vessoja joissa ei ole roskiksia, etenkin jonkun luona vieraana on kiva kuljetella verisiä rättejä jonnekin keittiön roskikseen), roskan määrä ja epämukavuus (ainakin siteet kuivattavat alapään limakalvoja ja siivekkeelliset pahimmillaan hankaavat ihon rikki) ja jatkuva epävarmuus ohivuodoista. Siinä mielessä olen valmis maksamaan vajaan kympin kuussa menkattomuudesta.
Voin suositella implantaattia, toimi minulla tosi hyvin. nyt kuparikierukka rahapulan ja siksi että kilpparilääkäri epäili että implantaatti lisää painoa niin hormonittomuus olisi hyvä kokeilu. Mulla poikkeuksellisesti ei ole kivut lisääntynyt kuparikierukalla vaikka niin varoiteltiin, päin vastoin helpointa elämää ikinä. Vuotoa on sitten senkin edestä, mutta rautatableteilla eteenpäïn 8)
VastaaPoista