Lentävä keuhkotauti
TB, tubi, näivetystauti, tuberkuloosi. Pelätyllä keuhkosairaudelle on vuosien mittaan kertynyt nimityksiä. Tuberkuloosin suhteen on edetty paljon ja jopa 10000 kuolleen vuositahdista on päästy noin pariin sataan sairastuneeseen per vuosi. Tuberkuloosi poistettiin jopa Suomen rokotusohjelmasta vuonna 2006 ja annetaan nykyään vain riskilapsille. Meillä aikuisilla lapsena saatu rokote ei suojaa enää, vaan esimerkiksi matkoilla on mahdollista saada tartunta. Maailmalla tubi kuitenkin jyllää edelleen, tappaen puolisentoista miljoonaa ihmistä vuodessa. Meillä Suomessa ollaan pitkälti onnellisesti unohdettu jo tubi, eikä sitä osata aina tunnistaa sairaanhoidonkaan toimesta heti.
Tubia on ollut lähes niin kauan kuin on ollut ihmisiäkin, sillä selkärankatubin merkkejä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa paljastuneista ruumiista jo hyvin kaukaa. Itse bakteeri löydettiin 1882 ja Suomessa tubin vastainen taistelu alkoi 1900-luvun alussa. Tuberkuloosin vastustusyhdistys perustettiin 1907 ja samaan aikaan perustettu Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys liittyi siihen 1930 jolloin nimeksi tuli Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys. 1992 nimi muuttui Hengitys ja terveys ry:ksi ja 2004 alkaen yhdistys on toiminut nimellä Filha ry. (Finnish Lung Health Association)
Tubilla ja tubin vastaisella työllä on ollut pitkäkantoiset jäljet historiasta nykypäivään. Ennen kuin tubia pystyttiin hoitamaan ja ennen kuin 40-luvulla kehitetty calmette-rokote (se on se rokote, jonka arven löydät reidestä tai olkavarresta riippuen mihin ikäluokkaan kuulut) oli riittävän suurella määrällä väestöä, eristettiin potilaat tubiparantoloihin ja tubiperheiden vastasyntyneet Joulumerkkikoteihin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö sai alkunsa ylioppilaiden tubitarkastuksista. Hengitysliitto aloitti toimintansa Tuberkuloosipotilaiden liittona ja koska tubipotilaiden elämä oli hankalaa vielä parantumisenkin jälkeen, kun ihmiset ympärillä pelkäsivät edelleen tarttumista, perusti liitto ensin Liperiin, ja sitten muuallekin oppilaitoksia ja suojatyöpaikkoja tubipotilaille. Nykyisin sekä Filha, että hengitysliitto ovat laajentaneet myös muihin keuhkosairauksiin tuberkuloosin antaessa tilaa mm. astmalle ja keuhkoahtaumataudille.
Tuberkuloosi on Mycobakterium tuberculosis-bakteerin aiheuttama infektio, jonka yleisin ja tunnetuin muoto on keuhkotubi. Muita tubin muotoja ovat esimerkiksi selkärankatubi ja imusolmuketubi, sillä bakteeri voi keuhkoista kulkeutua veren ja imunesteen välityksellä muualle elimistöön ja keuhkopesäkkeen sijaan tehdä pesäkkeen muualle elimistöön. Tubi tarttuu ilman välityksellä kun keuhkoissa tubia kantava yskii tai puhuu. Tubi on onneksi huono tarttumaan ja nykyaikaisissa oloissa vain kolmasosa kunnolla altistuneista saa tartunnan. Ja tartunnan saaneista kymmenenesosa sairastuu. Kunnolla altistuminen tarkoittaa käytännännössä yhdessä asumista tai läheistä päivittäistä kontaktia.
Koska itse en työskentele lasten kanssa, olen tavannut vain aikuisia tubipotilaita ja he ovat suurimmaksi osaksi kärsineet melko perinteisistä oireista eli pitkäaikaisesta yskästä, kuumeilusta ja laihtumisesta ja olleet vanhuksia, joiden kotona on sairastettu tubia heidän lapsuudessaan. Moni muistaakin sen pelon, minkä tubi on lapsuudessa aiheuttanut. Sairastumisriski on suurin kahden vuoden sisällä tartunnasta mutta tubi voi säilyä elimistössä pitkään ja alkaa oireilla vasta kun kehon kunto ja vastustukyky heikkenevät jostain muusta syystä. Sairastumisriski on suurin kahden vuoden sisällä tartunnasta. Tubi voi kuitenkin olla myös oireeton ja toisaalta lapsilla voi aiheuttaa nopean, vaarallisen infektion.
Tubi aiheuttaa usein keuhkokuvassa näkyvän selkeän muutoksen, mutta sen diagnoimiseksi tarvitaan yskösnäytteet, jotka otetaan kolmena päivänä peräkkäin heti aamusta. (Muitakin keinoja on kyllä jos ysköksiä ei saada ylös) Ja jos yksikin näyte on positiivinen Mycobacterium tuberculosiksen suhteen niin onneksi olkoon, olet voittanut vähintään kahden viikon ilmaisen sairaalajakson eristyksessä. Jos taas tuberkuloosi on jossain muualla kun keuhkoissa niin eristystä ei tarvita.
Tartuntatautilakiin perustuen tuberkuloosin hoito on aina potilaalle ilmaista. Suomessa suurin osa tuberkuloosista on onneksi lääkehoitoon vastaavaa ja kohtalaisen rankalla antibioottiyhdistelmällä se saadaan noin puolessa vuodessa hoidettua. Hoito aloitetaa aina sairaalassa, missä ensimmäiset kaksi viikkoa ollaan eristyksissä ja hoitaja valvoo joka aamu, että lääkkeet otetaan. Jos kahden viikon kohdalla saadaan puhtaat yskösnäytteet, jatkuu hoito kotona, jossa kotisairaanhoito valvoo lääkkeiden oton seuraavat puoli vuotta. Hoitoon kuuluu tietenkin myös potilaan seuranta ja tuki. Jos näytteet eivät kahden viikon kohdalla ole puhtaat, niin eristys jatkuu ja näytteet katsotaan aina viikon välein. 80% potilaista paranee.
Tuberkuloosin hoitoon kuuluu myös kontaktikartoitus ja saman tien kun tieto tubista tulee henkilökunnalle, kysytään potilaalta kontaktit pieniin lapsiin. Lasten mahdollisten tartuntojen kiinnisaanti on ensisijaista, koska heillä ei ole rokotuksia ja he ovat muutoinkin alttiimpia, mutta seuraavien parin päivän aikana kartoitetaan myös aikuiset lähikontaktit ja ilmoitetaan heidän asuinpaikkakuntiensa terveyskeskuksiin, jotka tarvittaessa ottavat yhteyttä ja kutsuvat tarkastukseen. Jokaisessa Suomen terveyskeskuksessa on tartuntatautivastaava, jonka työnkuvaan tämä mm. kuuluu. Toki myös THL:n tartuntatautirekisteriin lähtee tieto todetusta tubista. Viime vuonna Suomessa oli 232 tubitapausta kun vielä 1995 niitä oli yli 600. Tämän vuoden tilasto näyttää, että sairastuneita on tavattu 19, joista 11 on ollut keuhkotubi.
Haasteet tuberkuloosin suhteen eivät kuitenkaan ole vielä ohi. Pakolaisten tullessa Suomeen pelättiin suurtakin määrää tubia, koska heidän elinolonsa kotimaassa ja pakomatkan aikana ovat olleet hyvin suotuisia tubin tarttumiselle. Vielä ei kuitenkaan ole nähty tubiaaltoa. Toinen riskitekijä on lääkkeille resistetti tubi, jota tavataan Venäjällä ja Virossa huomattavasti Suomea enemmän. HIV-infektio nostaa tubin riskin yli 50-kertaiseksi ja vaikea alkoholismikin monikymmenkertaiseksi. Korkea ikä sekä altistaa sairaudelle, että heikentää ennustetta.
Riski saada tubi on pieni, mutta koko ajan avautuvassa maailmassa me ihmiset emme ole ainoita matkaajia. Sen vuoksi on syytä käydä lääkärissä, jos yskä ei hellitä kolmen viikon jälkeen, etenkin jos limaisia ysköksiä nousee reilusti ja niissä on verta ja olet reissannut ulkomailla tai käytät immunipuolustusta heikentävää lääkitystä.
Linkkien takaa löytyy muuten hienoa matskua tubista, jota kannattaa vilaista. Filhan sivuilta löytyy mm. potilasoppaita suomen, ruotsin ja enkun lisäksi esim. burmaksi, dariksi ja somaliaksi. Ja aina saa kysyä kommenteissa, vastaan parhaani mukaan.
Tubia on ollut lähes niin kauan kuin on ollut ihmisiäkin, sillä selkärankatubin merkkejä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa paljastuneista ruumiista jo hyvin kaukaa. Itse bakteeri löydettiin 1882 ja Suomessa tubin vastainen taistelu alkoi 1900-luvun alussa. Tuberkuloosin vastustusyhdistys perustettiin 1907 ja samaan aikaan perustettu Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys liittyi siihen 1930 jolloin nimeksi tuli Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys. 1992 nimi muuttui Hengitys ja terveys ry:ksi ja 2004 alkaen yhdistys on toiminut nimellä Filha ry. (Finnish Lung Health Association)
 |
| Kuvat tuberkuloosi.fi |
Tubilla ja tubin vastaisella työllä on ollut pitkäkantoiset jäljet historiasta nykypäivään. Ennen kuin tubia pystyttiin hoitamaan ja ennen kuin 40-luvulla kehitetty calmette-rokote (se on se rokote, jonka arven löydät reidestä tai olkavarresta riippuen mihin ikäluokkaan kuulut) oli riittävän suurella määrällä väestöä, eristettiin potilaat tubiparantoloihin ja tubiperheiden vastasyntyneet Joulumerkkikoteihin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö sai alkunsa ylioppilaiden tubitarkastuksista. Hengitysliitto aloitti toimintansa Tuberkuloosipotilaiden liittona ja koska tubipotilaiden elämä oli hankalaa vielä parantumisenkin jälkeen, kun ihmiset ympärillä pelkäsivät edelleen tarttumista, perusti liitto ensin Liperiin, ja sitten muuallekin oppilaitoksia ja suojatyöpaikkoja tubipotilaille. Nykyisin sekä Filha, että hengitysliitto ovat laajentaneet myös muihin keuhkosairauksiin tuberkuloosin antaessa tilaa mm. astmalle ja keuhkoahtaumataudille.
Tuberkuloosi on Mycobakterium tuberculosis-bakteerin aiheuttama infektio, jonka yleisin ja tunnetuin muoto on keuhkotubi. Muita tubin muotoja ovat esimerkiksi selkärankatubi ja imusolmuketubi, sillä bakteeri voi keuhkoista kulkeutua veren ja imunesteen välityksellä muualle elimistöön ja keuhkopesäkkeen sijaan tehdä pesäkkeen muualle elimistöön. Tubi tarttuu ilman välityksellä kun keuhkoissa tubia kantava yskii tai puhuu. Tubi on onneksi huono tarttumaan ja nykyaikaisissa oloissa vain kolmasosa kunnolla altistuneista saa tartunnan. Ja tartunnan saaneista kymmenenesosa sairastuu. Kunnolla altistuminen tarkoittaa käytännännössä yhdessä asumista tai läheistä päivittäistä kontaktia.
Koska itse en työskentele lasten kanssa, olen tavannut vain aikuisia tubipotilaita ja he ovat suurimmaksi osaksi kärsineet melko perinteisistä oireista eli pitkäaikaisesta yskästä, kuumeilusta ja laihtumisesta ja olleet vanhuksia, joiden kotona on sairastettu tubia heidän lapsuudessaan. Moni muistaakin sen pelon, minkä tubi on lapsuudessa aiheuttanut. Sairastumisriski on suurin kahden vuoden sisällä tartunnasta mutta tubi voi säilyä elimistössä pitkään ja alkaa oireilla vasta kun kehon kunto ja vastustukyky heikkenevät jostain muusta syystä. Sairastumisriski on suurin kahden vuoden sisällä tartunnasta. Tubi voi kuitenkin olla myös oireeton ja toisaalta lapsilla voi aiheuttaa nopean, vaarallisen infektion.
Tubi aiheuttaa usein keuhkokuvassa näkyvän selkeän muutoksen, mutta sen diagnoimiseksi tarvitaan yskösnäytteet, jotka otetaan kolmena päivänä peräkkäin heti aamusta. (Muitakin keinoja on kyllä jos ysköksiä ei saada ylös) Ja jos yksikin näyte on positiivinen Mycobacterium tuberculosiksen suhteen niin onneksi olkoon, olet voittanut vähintään kahden viikon ilmaisen sairaalajakson eristyksessä. Jos taas tuberkuloosi on jossain muualla kun keuhkoissa niin eristystä ei tarvita.
Tartuntatautilakiin perustuen tuberkuloosin hoito on aina potilaalle ilmaista. Suomessa suurin osa tuberkuloosista on onneksi lääkehoitoon vastaavaa ja kohtalaisen rankalla antibioottiyhdistelmällä se saadaan noin puolessa vuodessa hoidettua. Hoito aloitetaa aina sairaalassa, missä ensimmäiset kaksi viikkoa ollaan eristyksissä ja hoitaja valvoo joka aamu, että lääkkeet otetaan. Jos kahden viikon kohdalla saadaan puhtaat yskösnäytteet, jatkuu hoito kotona, jossa kotisairaanhoito valvoo lääkkeiden oton seuraavat puoli vuotta. Hoitoon kuuluu tietenkin myös potilaan seuranta ja tuki. Jos näytteet eivät kahden viikon kohdalla ole puhtaat, niin eristys jatkuu ja näytteet katsotaan aina viikon välein. 80% potilaista paranee.
Tuberkuloosin hoitoon kuuluu myös kontaktikartoitus ja saman tien kun tieto tubista tulee henkilökunnalle, kysytään potilaalta kontaktit pieniin lapsiin. Lasten mahdollisten tartuntojen kiinnisaanti on ensisijaista, koska heillä ei ole rokotuksia ja he ovat muutoinkin alttiimpia, mutta seuraavien parin päivän aikana kartoitetaan myös aikuiset lähikontaktit ja ilmoitetaan heidän asuinpaikkakuntiensa terveyskeskuksiin, jotka tarvittaessa ottavat yhteyttä ja kutsuvat tarkastukseen. Jokaisessa Suomen terveyskeskuksessa on tartuntatautivastaava, jonka työnkuvaan tämä mm. kuuluu. Toki myös THL:n tartuntatautirekisteriin lähtee tieto todetusta tubista. Viime vuonna Suomessa oli 232 tubitapausta kun vielä 1995 niitä oli yli 600. Tämän vuoden tilasto näyttää, että sairastuneita on tavattu 19, joista 11 on ollut keuhkotubi.
Haasteet tuberkuloosin suhteen eivät kuitenkaan ole vielä ohi. Pakolaisten tullessa Suomeen pelättiin suurtakin määrää tubia, koska heidän elinolonsa kotimaassa ja pakomatkan aikana ovat olleet hyvin suotuisia tubin tarttumiselle. Vielä ei kuitenkaan ole nähty tubiaaltoa. Toinen riskitekijä on lääkkeille resistetti tubi, jota tavataan Venäjällä ja Virossa huomattavasti Suomea enemmän. HIV-infektio nostaa tubin riskin yli 50-kertaiseksi ja vaikea alkoholismikin monikymmenkertaiseksi. Korkea ikä sekä altistaa sairaudelle, että heikentää ennustetta.
Riski saada tubi on pieni, mutta koko ajan avautuvassa maailmassa me ihmiset emme ole ainoita matkaajia. Sen vuoksi on syytä käydä lääkärissä, jos yskä ei hellitä kolmen viikon jälkeen, etenkin jos limaisia ysköksiä nousee reilusti ja niissä on verta ja olet reissannut ulkomailla tai käytät immunipuolustusta heikentävää lääkitystä.
Linkkien takaa löytyy muuten hienoa matskua tubista, jota kannattaa vilaista. Filhan sivuilta löytyy mm. potilasoppaita suomen, ruotsin ja enkun lisäksi esim. burmaksi, dariksi ja somaliaksi. Ja aina saa kysyä kommenteissa, vastaan parhaani mukaan.
Kommentit
Lähetä kommentti