Juhlahumua: Terho ry 42v!
Oikein ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille! Tänä vuonna itsenäisyyspäivä on omalta osaltani rauhallinen, sillä juhlintaan tuli otettua jo varaslähtö lauantaina ainejärjestöni Terho ry:n vuosijuhlilla.
Kuva: Saara Närä |
Vuosijuhlat piti järjestää jo 2020 maaliskuussa, mutta kuten tiedämme, suunnitelmat menivät kaikilla uusiksi tuohon aikaan. Nyt vihdoin juhlat päästiin järjestämään 40+2 -vuotissynttäreinä. Terho ei ole aikaisemmin vuosijuhlia järjestänyt ja nyt päästiin pitämään oikein kunnon bileet.
Kuva: Saara Närä |
Vuosijuhlat on aina ihana, joskin pitkä ja toipumisaikaa vaativa tapahtuma. Juhlat alkoivat kutsuvieraiden coctail-tilaisuudella, jossa ainejärjestöt ja yhteistyötahot toivat tervehdyksensä, juotiin kuohuvaa ja moikkailtiin pitkästä aikaa. Ja paikkana oli siis Hotelli IsoValkeinen Kuopiossa.
Toki lauantaiaamu alkoi jo aikaisemmin laittautumisella. Olin myöhässä varaamassa kampaajaa ja laitoin lopulta hiukset itse mikä tarkoitti myös hiustenpesua aamulla. Mekkoni on käynyt jo puolentusinat vujut ja onkin aikoinaan ollut nappilöytö. Etenkin kun se on konepestävä eikä rypisty, sen saa yksinkin päälle ja sen kanssa pystyy tarvittaessa vaikka juoksemaan kun nostaa helmaa. Naisten puvut ovat nimittäin välillä todella hankalia ja avec voi olla tarpeen jo pukeutumisvaiheessa. Ja kyllä ylioppilaskunnan ja ainejärjestön nauhan asettelussakin oli säätämistä ihan riittävästi.
Kuva: Saara Närä |
Coctail-tilaisuuden loppuessa muutkin vieraat alkoivat jo saapua ja hiljalleen siirryttiin kuvausseinältä pöytiin. En ole koskaan nähnyt yhtä paljon Terhoja missään kuin tuolla juhlasalissa. Meidän vujut eivät olleet kaikkein suurimmat missä olen ollut mutta vähän pienempi porukka olikin ihana, koska illan aikana syntyi aika paljon omia sisäpiirin juttuja.
Kuva: Saara Närä |
Vujut on aina melko virallinen juhla ja niissä on omat traditionsa, laulunsa ja käytänteensä mutta ainakin Kuopiossa vujut ovat oman kokemukseni mukaan olleet myös hyvin rennot tietyllä tapaa. Meillä vielä extrarennot kun ensimmäisillä vujuilla ei ole perinteiden taakkaa. Nyt niitä perinteitä sitten päästiin luomaan.
Seremoniamestareina toimi TarmOtto-kaksikkomme ja savolaiseen tapaan, vastuu jäi kuulijalle. Meidän juhlapuheet olivat muutenkin yllättävän miespainotteisia siihen nähden, että terveystieteissä miesten osuus opiskelijoista on kohtuu pieni. Mutta miesten parhaimmistoa oli esillä Terhon perustajajäsenestä ja vuosikurssin 1980 ainoasta miehestä lähtien. Myös laitoksen tervehdyksen ja historiikin esittivät meidän miehet. Historiikki kyllä ansaitsee vielä erikseen kiitokset, oli noin tuhat kertaa parempi kuin mitä olisi minun kertomanani ollut 2020.
Välissä toki syötiin, kuultiin musiikkia ja palkittiin aktiiveja. Vujuilla myös lauletaan samoja lauluja kuin sitseillä. Tosin pöydän hakkaaminen jää vujuilla pois.
Myös minä olin palkittujen joukossa, kiitokset siitä koko porukalle 2016-2022!
Käytin myös tilaisuutta hyväkseni ja pidin puheen minäkin. Valotin
Terhon vujujen tarinaa ja toimintaa vuodesta 2016 alkaen. Kuvissa
näkyvät servetit päässä ovat perinteiset konjakkikorvat, joita alkaa
ilmestyä kahvin ja konjakin tullessa pöytään.
Kuva: Saara Närä |
Vuosijuhlathan eivät ole vielä lähelläkään loppua puheiden ja konjakkien loppuessa vaan IsoValkeiselta suunnattiin karaokebusseilla keskustaan Apteekkariin. Karaoke jatkui kuumana sielläkin ja kuuma oli myös tanssilattialla, joka täyttyi yön aikana tuskallisen täydeksi. Jatkoille siirtymisen ehdottomia plussahetkiä on mekon vaihto lyhyempään ja vielä mukavampaan ja etenkin korkkareiden pois heittäminen. Itse vedin tanssilattialla yön Skechersin ulkokengillä, joissa on memory foam-sisäpohja. Ihan loistava valinta kun ei halua enää vaihtaa kenkiä baarissa, pystyy tanssimaan ja hyppimään eikä koske jalkoihin.
Kahden aikaan yöllä alkoi hiukoa jo sen verran, että päätin siirtyä hetkeksi hotellille. Vuosijuhlathan nimittäin jatkuvat vielä seuraavana päivänä silliaamiaisella eli silliksllä. Meidän sillis oli After Ski -teemainen ja järjestettiin Ofision juhlatilassa.
Kuten itse juhlatkin, myös sillis oli Terhojen näköinen, ohjelmassa oli ihmisten päivän mittaan virkistyessä ruokailun lisäksi dildobingoa, ongintaa, yhteislaulua ja mukavaa yhdessä oloa. Ja tietysti bingon palkintojen jakajana toimi itse Joulupukki.
Vuosijuhlat on tosiaan ihana mahdollisuus pukeutua hienosti ja olla vähän arvokkaammin. Sitten silliksellä saa heittäytyä takaisin lapseksi. Vanhalla menikin sitten eilinen vielä toipuessa kun polvet, lonkat ja keskikropan lihakset on aivan jumissa tanssimisesta. Vielä jos olisi alkoholin tähän yhdistänyt, niin varmaan viikon darra olisi mutta selvinpäin kun juhli, pystyy jo tänään toivon mukaan jonkun sortin liikuntasuorituksen tekemään.
Ihanat juhlat, joita muistellaan vielä pitkään!
Kommentit
Lähetä kommentti