Ojenna auttava kätesi!

Tänään vietetään Maailman verenluovuttajien päivää.  Tämän vuoden teemana on "Turvallista verta kaikille" Meillä Suomessahan verensiirtojen turvallisuus on huippuluokkaa, mutta maailmalla tilanne voi olla aivan eri. Kun suomalainen luovuttaja menee verenluovutuspaikalle, hän täyttää terveyskyselyn, minkä jälkeen hänet haastatellaan ja luovuttajan hemoglobiini mitataan. Voit testata ennen luovutukseen menoa soveltuvuutesi täältä.

Luovutetusta verestä tutkitaan veriryhmä ja erilaiset vasta-aineet. Yleensä koulussa puhutaan vain ABO-veriryhmistä ja Rh positiivisuudesta tai negatiivisuudesta, mutta todellisuudessa veri ei ihan näin simppeliä ole vaan sieltä voi löytyä muitakin vasta-aineita. Lisäksi tutkitaan virustauteja,  HI-virus, hepatiittivirukset A, B ja C, syfilisbakteeri ja parvovirus. Jos jokin viruksista löytyy verestä, ilmoitetaan luovuttajalle, jotta hän osaisi hakeutua hoitoon. Verenluovutus ei kuitenkaan ole mikään sukupuolitautien testauspaikka ja verenluovutukseen ei pidä mennä jos epäilee, että voi sairastaa jotain näistä taudeista.

Jotta voit luovuttaa verta, tulee sinun:

- olla terve ja tuntea vointisi hyväksi

- olla 18–70-vuotias. Ensiluovutus on mahdollista 59-vuotiaaksi asti, ja 66 vuotta täyttäneenä voit jatkaa, jos luovutat vähintään joka toinen vuosi

- painaa vähintään 50 kg 

- todistaa henkilöllisyytesi. Henkilöllisyyden todentamiseen käy virallinen kuvallinen henkilöllisyystodistus (passi, virallinen henkilökortti) tai ajokortti (myös mobiiliajokortti ja ammattiautoilijan ammattipätevyyskortti käy). Mikäli henkilöllisyystodistuksessa ei ole suomalaista henkilötunnusta, tarvitaan lisäksi erillinen todistus siitä (Kela-kortti tai maistraatin tai veroviranomaisten todistus suomalaisesta henkilötunnuksesta).

- hemoglobiinisi olla hyvä (naiset vähintään 125 g/l ja miehet 135 g/l). Hemoglobiini mitataan aina paikan päällä

- asua pysyvästi Pohjoismaissa tai muissa EU- tai Efta-maissa

- pystyä täyttämään terveydentilakysely suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi

- edellisestä kokoverenluovutuksestasi olla kulunut vähintään 91 vuorokautta (naiset) tai vähintään 61 vuorokautta (miehet). Testaa laskurilla​!​

 

Lähde Veripalvelu

 

Suomessa verenluovutuksesta ei lain mukaan makseta. Jos luovutuksesta maksettaisiin, se voisi houkutella heikossa rahatilanteessa olevia valehtelemaan terveydentilastaan ja voisi syntyä vaaratilanteita sekä luovuttajalla että veren saajalle.

 

 

Veri luovutetaan suonesta kokoverenä mutta se jaetaan eri komponenteiksi tarpeen käytettäväksi tarpeen mukaan. Yleisimmin kun puhutaan verensiirrosta, on kyse punasolujen siirrosta eli niistä eniten verennäköisistä pusseista. Punasoluja käytetään leikkauksissa tai onnettomuuksissa verta menettäneillä, synnyttäneillä, syöpä- tai munuaisenvajaatoimintapotilailla. Yksi punasolupussi nostaa aikuisella hemoglobiinia noin 10 pykälää. Verihiutalevalmiste ei sitten enää näytäkään vereltä vaan on vaaleaa. Normaalista verenluovutuksesta saadaan vain yksi neljäsosa yhden verihiutaleannoksen verihiutaleista joten niitä on yhdessä annoksessa neljän eri luovuttajan verihiutaleet. Vaihtoehtona on Helsingin Kivihaan verihiutaleluovutus, jossa verestä kerätään suoraan pelkästään verihiutaleet jolloin saadaan yhdestä luovuttajasta riittävästi yhteen annokseen.Verihiutaleita annetaan syöpäpotilaille ja isoissa verenvuodoissa auttamaan hyytymistä. Plasmaa käytetään myös tietyissä hyytymisongelmissa, verenvuotosairauksissa, maksaongelmissa ja siitä voidaan tehdä albumiinia tai immunoglobuliineista vasta-aineita. Valkosoluja voidaan antaa tietyissä harvinaisemmissa tulehdustiloissa, mutta ne yleensä kerätään erikseen kutsutuilta luovuttajilta.

Verivalmisteiden siirto potilaalle ei ole ihan yksinkertainen homma, vaikka se siltä toivon mukaan joskus näyttää. Siirtoja tekevät hoitajat opiskelevat erillisen kurssin aiheesta ja sen tentti on suoritettava 3-5 vuoden välein uudestaan. Veripalvelun Verivalmisteiden käytön opas on reilu 80 sivuinen, joten ihan pelkästään neulalla toisesta ulos ja toisesta sisään hommasta ei ole kyse. Ennen siirron aloitusta pitää laboratoriolla olla tiedossa veriryhmä ja mahdolliset vasta-aineet, jotta he osaavat antaa sopivan verivalmisteen. Meillä töissä kaksi sairaanhoitajaa tarkistaa verituotepussin ja siirron tietojen vastaavuuden minkä jälkeen voidaan siirtyä potilaan luo. Verituotteet tiputetaan suodattimellisen veriletkuston kautta, joka on hiukan erilainen kuin normaali tiputusletkusto. Ennen ja jälkeen tiputuksen seurataan verenpainetta ja lämpöä, ja koko tiputuksen ajan pitää seurata potilaan vointia harvinaisten, mutta mahdollisten komplikaatioiden vuoksi. Hätäveritiputukset toki ovat tilanteena hiukan erilainen, mutta yhtä lailla siinäkin varmistutaan että oikea potilas saa oikeat veret eikä ongelmia tule.

 

 

Joka arkipäivä tarvitaan Suomessa 800 luovuttajaa ja eilen kun katsoin veritilanteen, näyttivät sekä O-, AB+ että AB- olevan hyvin vähissä. Omaa B+ onneksi näytti riittävän. Haluaisin käydä luovuttamassa verta kun hemoglobiinini on niin korkea ja muutenkin voisin hyvin luovuttaa. Muutaman kokeilukerran perusteella on vaan huomattu, että minusta ei saa verta ulos. Käykää siis te muut mahdollisuuksien mukaan. Juhlapyhät kuten nyt tuleva Juhannus, usein näkyvät verenluovutuksen määrässä. Mutta verta tarvitaan vuoden jokaisena päivänä.

Loppuun vielä vinkiksi, että etenkin afrikkalaistaustaisista luovuttajista on pulaa, koska heillä esiintyy harvinaisia veriryhmiä, joille tarvitaan saman ryhmän luovuttajia. Myös kantasoluluovuttajista on pulaa ja etenkin nuoria tarvitaan pelastamaan henkiä!

Kuvat ja tietolähde Veripalvelun verkkosivut