Mistä yliopisto-opinnot koostuvat?

 Tänään ajattelin valottaa mitä opintoihin yliopistossa oikein kuuluu.

Opintopolun mukaan yleisesti yliopisto-opintoihin kuuluu

• pääaine- ja sivuaineopintoja
• kieli- ja viestintäopintoja
• harjoittelu
• opinnäytetyö

Nämä eivät vielä varsinaisesti kerro paljoa mitään, joten näytän nyt omaa terveyden edistämisen/terveysliikunnan/liikunta- ja urheilupilääketieteen HOPSiani eli henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaani. Oleellisin jako opinnoissa on jako kandi- ja maisteriopintoihin. Eli ensin opiskellaan kandidaatin tutkinto eli 180 op = n. 3 vuotta (1 op, eli opintopiste on laskennallisesti 27 tuntia työskentelyä) ja sitten maisterin tutkinto 120 op = n. 2 vuotta. Tämä on se perusrakenne mutta pääaineiden ja tutkintojen välillä on paljon eroja mm. siinä, pitääkö olla kandi että saa jatkaa maisteriopintoihin. Lääkis, hammas ja eläinlääkis mm. eroavat sitten jo todella paljon ns. normimaisterin tutkinnosta, koska he valmistuvat suoraan lisensiaateiksi eli astetta korkeammalla akateemisella tutkinnolla.

Vuosikurssien välillä on eroja, samoin opiskelijoiden, joten kaikkien HOPS ei näytä samalta. Oma HOPSini on vanhaa word-tiedostomallia mutta monilla HOPS on jossain sähköisessä järjestelmässä.

Omaan tutkintooni on kuulunut kandivaiheessa Terveystieteiden ja terveyden edistämisen opintoja 49 op, joista 39op on yhteisiä kaikille terveyden edistämisen opiskelijoille ja 10 op pelkästään terveysliikunnan opiskelijoille. Nämä ovat hyvin laaja kattaus mutta pintaraapaisu terveyteen. Mukana on mm. lainsäädäntöä, psykologiaa, sosiaalista mediaa, politiikkaa, lukupiiriä ja lukupäiväkirjaa, sekä biokemiaa, solubiologiaa, genetiikkaa ja ensiapua.

Toisena ovat akateemiset valmiudet (26 op) eli johdantoa opiskeluun, portfoliota ja tiedonetsintää. Nämä ovat toisena HOPSissa mutta käytännössä siis olivat ensimmäisiä kursseja mitä fuksivuonna suoritettiin.

Kieli- ja viestintäopintoihin kuuluu nimenmukaisesti enkku ja ruotsi sekä puhe- ja kirjoitusviestintä, jossa harjoitellaan esitelmän pitoa ja esseekirjoittamista. Tutkimus- ja menetelmäopintoihin taas kuuluu tilastotiedettä ja epidemiologiaa.

Hopsiin pitää kirjoittaa suunnitellut suoritusajankohdat ja kurssin jälkeen suorituspvä.

Perusopinnot ovat yleensä n. 25 op ja ne ovat pääaineen peruskokonaisuus.

Aineopinnot yleensä seuraavat perusopintoja ja syventävät jo opittua asiaa. Niiden lisäksi tehdään kanditdaatin tutkielma, noin 10 op yleensä. Meillä 10op plus kandiseminaareja eli oman työn esittämistä ja toisten töiden opponointia 4 op.

Opintohin voi kuulua myös täydentäviä opintoja kuten meillä kuului Elimistön rakenne ja toiminta eli anatomia ja fysiologia 16 op.

Pääaineopintoja tukevat lisäksi sivuaineopinnot, joiden määrä vaihtelee paljonkin. Minulla kandivaiheessa on pakollinen sivuaine Urheiluravitsemus 26 op. Pakollista oli käydä 25 op mutta olen siis käynyt hiukan ylimääräistä, koska kurssien opintopistemäärä ei jakautunut tasan. Kurssit on käytävä sen kokoisina kuin ne ovat. Joskus on mahdollista tehdä sama kurssi esim. 3 tai 5 op mutta silloinkin tehdään vain joko tai, ei yhtä, kahta tai neljää op.

Siinä on yhteensä 180 op eli kandidaatin tutkinnon verran. 

Maisterivaiheeseen kuuluvat sitten syventävät opinnot, joihin kuuluu kursseja, harjoittelua, kirjatenttejä ja Pro gradu -tutkielma

Vasemmalla reunassa on aina kurssinumero, AY-alkuiset ovat avoimessa yliopistossa tehtyjä.

Lisäksi tulee vielä lisää tutkimus- ja menetelmäopintoja, lisää sivuaineopintoja ja valinnaisia opintoja niin, että 120 opintopistettä tulee täyteen. Itselläni on valinnaiskursseina Tytöstä naiseksi, Esteettömyys I ja Lasten ja nuorten terveys. Olisin saanut valinnaiset hyväksiluettua vanhasta tutkinnosta, mutta koska tarvitsin kursseja terveystiedon aineenhallintaa varten, tein kurssit. Terveystiedon aineenhallinta on tavallaan varjoHOPS johon kerätään tiettyjen otsikoiden alle käytyjä kursseja ja kun niitä on riittävästi, saa todistuksen aineenhallinnasta. Sitten valmistumisen jälkeen jos on tehnyt myös pedagogiset opinnot, on pätevä opettamaan terveystietoa. Eli pätevyys opettaa = terveystiedon aineenhallinnan pätevyys + maisterin tutkinto + pedagogiset opinnot.

Opintopisteet suluissa, arvosanat oikealla.

En ole vielä siirtänyt sivuaineopintoja HOPSiin, joten nappasin kuvakaappauksen WebOodista eli meidän "Wilmasta". WebOodissa ilmoittaudutaan kursseille ja saadaan arvosanat, Moodlessa taas opiskellaan. Mutta siis sivuaineena maisteriopinnoissa minulla on Terveyden edistäminen ja terveystieto sisältäen terveyspedagogiikkaa ja kansanterveyden perusteita.

Ja taas tulee  120 op täyteen eli maisterin tutkinto.

Ajattelin kirjoittaa sivuainevaihtoehdoista ja siitä, mitä meiltä valmistuneista tulee isona, mutta nyt olisi hyvä aika kysyä mitä mieleen tulee. Joko yleisesti opinnoista, hakemisesta tai sitten terveystieteiden opiskelusta Kuopiossa.

Tulipas pitkä postaus, kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti.