Tuoksuttomuudesta

Tässä blogissa ei tulla tuoksuja esittelemään minun tuoksuvammaisuuteni vuoksi. Tuoksuaistini on jo lapsuudesta asti ollut heikko ja parani hetkeksi allergioiden vuoksi käyttämäni nenäsuihkeen avulla, mutta viimeisen vuoden aikana hajuaistini on tehnyt taas tepposia nimen omaan kemiallisten tuoksujen kanssa. Aikaisemman tuoksuuko tää miltään tilalle on tullut haiseeko tää muka teistä muista hyvältä.

Kuvituksena hyvältä tuoksuvia Body Shopin tuotteita.

Vartalosuihkeiden, kosteusvoiteiden ja saippuoiden suhteen hajuaistini on ihan riittävä ja niiden tuoksuista nautinkin. Hajuvesissä jokin kemiallinen tuoksu puskee läpi ja saa kaiken haisemaan pahalle. Heitin jo lähes kaikki hajuveteni pois ennen kuin tulin tarkistuttaneeksi niitä toisessa nenässä ja kuulema hyviltä tuoksuivat.

Toisaalta tuoksuttomuuteni ei aiheuta kovin suurta kärsimystä, sillä töissä tuoksut ovat kiellettyjä. Tuoksut jäivät vähille jo kouluaikana, koska harjoitteluja koskivat samat säännöt ja yksi opettajistamme sai luokassakin hyvin herkästi tuoksuista oireita.

Yksi hajuvesi ainakin kuitenkin tekee poikkeuksen, Nina Riccin Nina EdT tuoksuu minunkin nenääni hyvälle. Muutkin Nina Riccin omput ovat ihan hyviä, mutta Nina EdT on nykyisin luottohajuveteni.