33 ja uusi projekti

 Täytin eilen 33 vuotta ja nyt on ehkä hyvä esitellä teille seuraava projektini, joka tulee näkymään täällä blogissakin paljon. Nyt ei tulekaan uusia opintoja mutta ammatillisesti mielenkiintoinen projekti kylläkin. Projekti on itse asiassa lähtenyt liikkeelle jo muutama kuukausi sitten kun lääkäri teki ensimmäisen lähetteen. Toivon mukaan iso etappi, eli lihavuusleikkaus toteutuu ensi keväänä. Projektihan jatkuu sitten loppuelämän.

 

Tähän mennessä on tapahtunut seuraavaa: 

Terveyskeskuslääkäri teki lähetteen huhtikuun lopulla HUS:n lihavuusyksikköön. Ajat sinne tulivatkin yllättävän nopeasti eli kävin ensin ravitsemusterapeutilla heti toukokuun alussa ja viikkoa myöhemmin sairaanhoitajalla ja lääkärillä. 

 

Ravitsemusterapeutin kanssa todettiin se sama, minkä pitkälti jo tiesinkin. Eli painonhallinnan ongelmani on se, että syön liian vähän, mikä sitten johtaa energiavajeen paikkailuun korkeaenergisillä ruuilla. Ravitsemusterapeutilla pitää käydä heti alkuunsa, jotta ravitsemusterapeutti pystyy arvioimaan onko ongelmana esimerkiksi paha syömishäiriö ja/tai oksentelu/ahminta, jolloin leikkaus ei ole sopiva vaihtoehto.

 

Sairaanhoitajalla kartoitettiin tilannetta ja laskettiin paljonko 6 (-12) kuukauden seurantajaksolla on pudotettava, jotta lähete kirurgille voidaan tehdä. Prosentteina se on 5 % painosta. Kiloista en tule projektin aikana puhumaan enkä ennen-jälkeen kuvia laittamaan. Toki voi olla, että kuvia itsestä siinä sen hetkisessä tilanteessa jossain vaiheessa tulee. 

 

Lääkärillä käytiin läpi tilanne vielä lääketieteen näkökulmasta ja tehtiin lähetteitä lisätutkimuksiin. Lisätutkimuksista ja toimenpiteistä osa on jo tehty, osa on tulossa ja käyn niitä sitten erikseen tarkemmin läpi. Sain myös seurantajaksolle tueksi pistettävän lihavuuslääkkeen, mutta koska sitä ei ole apteekissa ollut, vaihdettiin se tablettimuotoiseen. Tällä hetkellä en osaa lääkkeestä sanoa vielä muuta kuin että pirskatin pahalta maistuu.

 

Puoli vuotta on kohtuu pitkä aika pudottaa viisi prosenttia painosta. Pointti ei kuitenkaan ole kiskoa sitä painoa väkisin alas siihen punnituspäivään vaan rauhakseen tiputella ja pitää lihasmassasta hyvä huoli. Se kun tulee sitten väkisin kärsimään jossain vaiheessa. 

 

Itselleni painonhallinnassa oleellista olisi stressittömyys ja kortisolitasojen hallinta. Helpottaisi kovasti jos kaikki ihmissuhteet ja aikataulut voisi laittaa projektin ajaksi tauolle. Sen vuoksi olenkin jo ilmoittanut suunnilleen joka paikkaan, että en ole tulevissa syyskokouksissa käytettävissä mihinkään luottamustoimiin. Töissä tietenkin pitää käydä mutta töissä työkaverit ja osa opiskelijoistakin tietää tilanteen. Ja onhan se nyt tietyllä tavalla paljon helpompaa kun (melkein) kaikki töissä on hoitotyön ammattilaisia. 

Kuulema olisi hyvä olla tukiverkkoja projektiin mutta itse koen välillä helpommaksi keskittyä yksin itseeni. Ja kertoa sitten itselle sopivissa määrin täällä silloin kun siltä tuntuu. Toki ihmisseura on välillä kivaakin ja esimerkiksi luontopoluille otan mielelläni seuraa. En vaan jaksa ihmisten hyvää tarkoittavia neuvoja ja enkä etenkään dieettikulttuuria. En siis halua kuulla ihmisten voivotteluja siitä, miten paljon tuli syötyä tai miten lihava olo on. Omat resurssit kun menevät nyt itseen, niin ei ole jaksamista alkaa korjata toisten ruoka- ja kehosuhdetta.

Yritän kertoilla projektin etenemisestä mutta tosiaan kiloja ei tulla täällä näkemään. Ei myöskään ole tarkoitus pyhittää blogia vain tälle aiheelle. Mutta kertokaa mikä olisi kiinnostavaa kuulla tässä matkan varrella.