Opiskelun apuvälineet: Kalenteri

 Bujoilu ja nätit kalenterit ovat olleet jo jokusen vuoden huudossa ja toisaalta sähköiset kalenterit ovat kasvattaneet käyttömääriä hurjasti. Itse en jaksa koristella ja kaunistaa kalenteriani ja niin kauan kun neljän eri sähköisen kalenterini yhdistäminen ei suju automaattisesti, en käytä sähköistäkään.

Olen jo useamman vuoden käyttänyt Ajaston järjestelmäkalentereita, ensin Timex Handya, jossa oli lompakko mukana ja sitten Pöytäkronoa. Viime kevään käytin työnantajan tarjoamaa pientä peruskalenteria mutta nyt halusin alkavalle lukuvuodelle jotain muuta ja valitsin kalenteriksi Ajaston A5-kokoisen To do: Feel Good -lukuvuosikalenterin.

Kalenterissa on vuosisuunnitelmat kesäkuulle 2023 asti, pohdittavaa lukuvuodelle ja jokaiselle kuukaudelle edellisen kk yhteenveto, uuden pohdinta ja kuukausi pikasilmäyksellä. 

Haluan nähdä kalenterissa koko viikon, jotta tiedän mitä ennakoida. Aikaisemmin olen halunnut myös kellonajat ja riittävän isot päivät mutta nyt kun olen töissä keskimäärin 7-15 tai 8-16, tarvitsee kalenteriin kirjata vain päivät kun en ole (etä)toimistotöissä tai työpäivän ajat ovat poikkeavat. Työasiat ovat muuten sähköisessä työkalenterissa eivätkä näin valu vapaa-ajalle. 

Täytän kalenteria lyijykynällä, koska etenkin blogisuunnitelmat muuttuvat tiuhaan ja muutenkin tykkään kun muutokset saa kumitettua ja kirjattua uudelleen. Joka aukeamalla on hyvinvointipallurat joka päivälle sekä tilaa omille kohdille. Tyhjille viivoille kirjaan asioita, jotka pitäisi kyseisellä viikolla tehdä sopivassa kohdassa ja lila ruutu on blogisuunnittelua varten. Tänään kun on 18. päivä, ettekä lue Fuldasta, on suunnitelmat siis muuttuneet. 

Yksi tärkeimpiä aukeamia on kurssiseuranta, jotta pysyn kärryillä missä opinnot menevät. Kirjaan silti Deadlinet vielä päivien kohdalle ja kuukausikatsauksen kohdallekin saattaa tulla merkintöjä tehtävistä. Kalenterin apuna toimii usein myös konsepti, johon olen päivämäärittäin kirjannut kaikki tulevat deadlinet, tentit ja muut koulusuoritukset päivämäärän mukaan järjestykseen.

 

Kivoja sivuja ovat myös budjentointisivut. En täysin budjetoi kuukausiani vaan siirrän palkasta säästöön tietyt summat palkkapäivänä ja maksan laskut mutta koska edelleenkään kaikki laskut eivät ole sähköisiä, tykkään kirjata ne menoihin jos en maksa heti, jotta kaikki tulevat maksetuiksi.

Lisäksi kalenterissa on aukeama kiinnostaville kirjoille, elokuville ja sarjoille, tyhjää tilaa, muutama lukujärjestys ja arkillinen tarroja.

Kalenterissa opiskelun suhteen on mielestäni tärkeintä se, että deadlinet pysyvät näkyvissä ja, että kalenterissa on riittävästi tyhjää tilaa itsenäisten tehtävien tekemiseen ja lukemiseen. Normaaliarjessa en kalenteroi kovinkaan paljoa tehtäviä mutta jos tiedän että seuraava viikko tai kaksi on tiukempaa, kirjaan tarkalleen milloin teen minkäkin tehtävän tai luen tietyn luvun. 

Toisille sopii kalenteroida kaikki liikuntaharrastukset, kouluhommat ja työt mutta itselläni kalenteri on aina elänyt niin paljon keikkatyön vuoksi, että jatkuva muutosten teko lähinnä alkoi hermostuttaa ja oli parempi vain jättää tyhjää ja tehdä erillisiä listoja tehtävistä asioista. Nyt kun työarki luo perustan rytmille, pitää ehkä opetella kalenteroimaan eri tavalla. Tuppaan tekemään erinäisiä listoja post-it-lapuille mikä näin etätoimistoaikana toimii, lappuja on ihana heittää pois kun kaikki on tehty, mutta mukana post-it -lapuilla oleva tieto ei kyllä kulje. 

Millaista kalenteria käytät opintojen selkiyttämiseksi?