Vinkkejä uudelle opiskelijalle

Julkaistu alunperin 30.8.20198, päivitetty 24.8.2021

Peruskoulujen alkaessa blogeissa näkyi ihania vanhempien kirjoittamia vinkkilistoja pienille koulunkävijöille. Nyt yhdettätoista vuotta korkeakouluopintojen parissa aloittavana ajattelin jakaa omat vinkkini pienille ja isommille opiskelijoille.

- Jännitä rauhassa, kaikkia muitakin jännittää. Se että sanotaan ettei tarvitse jännittää, on totta, kaikki hoituu ja kaikkeen opastetaan mutta ei se poista jännittämistä. Joten ota jännitys ennemmin voimavaraksi ensimmäisiin päiviin.

- Heittäydy, uuden aloitus on aina mahdollisuus löytää uusia puolia itsestään ja korkeakouluopintojen aloitus on mahtava mahdollisuus oppia uutta myös itsestä.

- Tutustu muihin, niin oman pääaineen kuin muidenkin opiskelijoihin. Kolmesta kuuteen vuotta on veemäistä tarpoa yksin. Vaikka omasta pääaineesta tai tuutorryhmästä ei tunnu löytyvän parhaita kavereita, tarvitset heitä vielä opintojen edetessä joten oman hyötysi vuoksi, yritä kestää sitä pissapäätäkin, voi jossain vaiheessa pelastaa kurssisuorituksesi ja joskus paljastua ihan hyväksi tyypiksi jota vaan jännitti liikaa.

- Osallistu, etenkin ensimmäisen viikon tutustumisleikit ja tapahtumat ovat tärkeitä tutustumisen ja ryhmäytymisen kannalta joihin kannattaa osallistua vaikka ne tuntuisivat tyhmiltä tai ryyppääminen ei kiinnosta. Ryyppääminen ei ole mikään pakko, sen sijaan humalassa olevien opiskelutoverien sietäminen valitettavasti tiettyyn rajaan on. Baarijatkot eivät ole pakollisia osallistuttavia mutta yleensä rastikierroksiin ym. kannattaa osallistua. Yleisesti kaikki opiskelijakunnat taitavat jo nykyään ohjeistaa rastinpitäjiä, tuutoreita ym. että alkoholin ja alastomuuden pakottaminen on kiellettyä ja mitään mikä ei tunnu mukavalta ei tarvitse tehdä. Aina on mahdollisuus lähteä pois sitten kun siltä tuntuu.

- Älä vedä kännejä ekalla viikolla joka ilta, muuten et muista niiden uusien mahtavien tyyppien nimiä joihin tutustuit illalla. Plus rahat loppuu kesken.

- Varaa aikaa lepäämiselle. Myös ensimmäisellä viikolla vaikka joka ilta tuntuukin olevan tutustumissaunaa, -piknikkiä ja -bileitä ja päivät pitäisi jaksaa orientaatiossa. Mieti mikä on pakollista ja priorisoi. Älä kuitenkaan skippaa ekalla viikolla alkavien kurssien ekoja luentoja, saattaa tulla ihan oleellista tietoa kurssin suorituksesta.

- Kuuntele ohjeet, tee muistiinpanoja. Et muista kuitenkaan kaikkea heti, joten listaa edes ne asiat mitkä pitää ensi viikolla muistaa hoitaa.

- KYSY. Kysyvä ei tieltä eksy ja henkilökunta ja tuutorit ovat paikalla nimenomaan kysymyksiä varten. Myös vanhemmilta opiskelijoilta voi kysyä, harva puree.

- Etsi  ja luo omat verkostosi. Itselleni ainejärjestö ja opiskelijakunta ovat olleet aina opiskellessa tärkeitä verkostoja. Toisille niitä ovat kerhot, harrasteryhmät, oma tuutorryhmä, randomit ihmiset yliopiston nurmikolla ym.

- Anna itsellesi aikaa sopeutua ja valmistua. Etenkin aikuisopiskelijoilla on usein hirveä kiire saada aikaisempi osaaminen tunnistetuksi eli suomeksi hyväksi lukea ja valmistua. Toisaalta se on ihan ymmärrettävää kun aikuiskoulutustuki ja perhe painavat vähän eri tavalla kuin 19- vuotiaalla mutta liika kiirehtiminen ei auta. Kenenkään päätarkoituksena AMK:ssa tai yliopistossa ei pitäisi olla valmistuminen vaikka se kiva juttu onkin, etenkin ammattiin johtavissa tutkinnoissa vaan oppiminen. Ja oppiminen vaatii aikaa. Uudenlaiseen opiskelutapaan, uuteen ajattelumalliin, jota oman alan tiede vaatii, vaatii aikaa. Arvosanoilla ei niin ole väliä, mutta opitulla ja osaamisella on.

- Älä aliarvioi itseäsi. Muistan AMK:ssa sen fiiliksen kun peruskoulunsa ja lukionsa englanniksi käyneiden kielitaito tuntui niin hirveän paljon paremmalta ja esseissä käytetyt sanat niin hienoilta. Oma kielitaito kehittyi ja väitän että sisältö on edelleen tärkeämpää kuin kieli jolla se on tuotettu. Yliopistossa muiden pohjakoulutukset ja osaaminen tuntuivat hirvittävän paljon hienommilta kuin omat. Sitten Saara totesi yhdessä pienryhmätyöskentelyssä, että vau miten paljon oot ehtinyt tehä kaikkea ennen opintojen aloitusta ja tajusin, että melkein jokaisella on se fiilis muista.

- Älä hämmenny vaikka ihmiset joita et mielestäsi tunne, tuntevat sinut ja ihmiset, jotka mielestäsi tunnet, eivät tunne sinua. Itse olen viimeiset kahdeksan vuotta hämmästellyt sitä kuinka näin iso ihminen voi olla näin näkymätön. Aikoinaan edustajiston puheenjohtajana opiskelijakunnassa ollessani, ei minua tunnettu nimeltä tai edes edarin pj:nä vaan x:n tyttöystävänä. Yliopistossa samalla tuutorkurssilla ollut kaveri, jonka kanssa olin tuntenut pari vuotta, puhutteli minua "se retikka". Ja minähän olen terho, serkkuni on retikka. Lääkisläisille olin pari vuotta z:n sisko. Ainejärjestön puheenjohtajanaja olen ollut mm. se tyttö joka osaa Gimmelin ja Tiktakin sanat. Jos joku tuttu ei moikkaa, todennäköistä on että hän ei kuullut/nähnyt sinua, olette tutustunut baarissa ja hän ei muista iltaa tai olet muuttunut läpinäkyväksi yliopiston kummitukseksi. Kannattaa kuitenkin mennä juttelemaan ja vaikka kertoa että hei, me tavattiin sillon siellä. Tai sitten voi mennä minun tapaani juttelemaan ihan koska vain luuli tuntevansa tyypin. Tai vaikka ei luullutkaan tuntevansa mutta tyyppi näytti kiinnostavalta/yksinäiseltä/oli menossa samaan tyhjään pöytään yksin syömään.

- Pari perusjuttua, joiden pitäisi olla itsestään selviä jo peruskoulusta mutta valitettavasti eivät kaikille ole:

Älä kiusaa

Ota yksinäiset mukaan leikkeihin

Huolehdi omista tavaroistasi

Kunnioita muita tulemalla ajoissa ja olemalla hiljaa kun opettaja/toinen opiskelija puhuu

Jos et ollenkaan jaksa keskittyä vaan on pakko häiritä muita, mene ulos luennolta

Vessassa käydään välitunnilla ja kädet pestään vessassa käydessä

Ota lautaselle ruokaa vain sen verran kuin jaksat/ehdit syödä

Laita roskat roskiin

Hauskaa lukuvuotta 2021-2022!