Olkapääprobleemia
Olkapää alkaa hiljallee olla taas toimintakuntoinen. Hoidin sitä hauiksen pitkän pään jänteen tulehdustilana, hoitona noin ylipäänsä vastaaviin ongelmiin kun on parin viikon kuuri Buranaa ja lepoa. Konsultoin lääkäriä WhatsAppissa ja vastaus oli lähinnä tylsistynyt jaaaaha. Yleisesti suositan kyllä käymään lääkärissä jos nivelkipu alkaa yllättäen, onnettomuuden jälkeen tai se ei kipulääkkeellä ja levolla helpota. Tässä tilanteessa nyt koin, että selviän omahoidolla vaikka avustaja olisi ollut tarpeen siinä vaiheessa kun piti saada vaatteet päälle. Kipu tuntui koko ajan olkapään etupuolella ja jonkin verran olkavarressa.
Kävin lopulta fysioterapeutilla arviossa, kipukohdassa ei periaatteessa ole mitään vikaa, mutta muualta sitä löytyi sitten. Kipu tuntui koko ajan olkapään etupuolella ja jonkin verran olkavarressa, mutta koska ihminen voimantuoton ja -siirron suhteen on kuitenkin mekaaninen kone, niin pienet muutokset ketjun alkupäässä, tällä kertaa lavassa, voivat aiheuttaa isojakin ongelmia.
Olkapäähän koostuu simppelisti ajateltuna olkaluun päästä ja lapaluun kuopasta. Todellisuudessa olkapään rakenne on huomattavasti monimutkaisempi ja olkanivel koostuu kolmesta eri nivelestä, varsinaisesta olkanivelestä, lapa-solisluunivelestä ja solisluu-rintalastanivelestä. Näistä se varsinainen olkanivel on se pallonivel, joka liikkuu lähes vapaasti joka suuntaan. Olkanivelen liikkuvuuteen liittyy myös sen heikkous, muihin niveliin verrattuna sen nivelsiteet ovat heikot ja olkapää pysyy paikallaan pitkälti lihastuen ansiosta. Olkapää onkin aikuisilla yleisimmin poispaikoiltaan mennyt nivel.
Lihakset ja jänteet, jotka pitävät olkapäätä paikoillaan muodostavat kalvosinkiertäjäksi kutsutun rakenteen, johon kuuluvat lavanaluslihas (m. subscapularis), ylempi lapalihas (m. supraspinatus), alempi lapalihas (m. infraspinatus) ja pieni lapalihas (m. teres miner). Näistä alttein vaurioille on supraspinatus, jonka läpäiseviä repeämiä meistä puolella on kasikymppisinä. Kiertäjäkalvosimen ongelmia voivat aiheuttaa vammat ja nivelrikko, mutta etenkin huonolla tekniikalla tehdyt toistuvat liikkeet rassaavat supraspinatusta, joka hankautuu olkaluun pään ja olkalisäkkeen välissä.
Olkanivelen liikkeeseen liittyy vahvasti myös lavan liike. Lapaluun pitää päästä liikkumaan, jotta olkapään liike syntyy normaalilla tavalla. Jos lapa ei pääse liikkumaan, kasvaa kiertäjäkalvosimen rasitus ja lopulta ei liiku mikään.
Itselläni kipu alkoi kun olin kuukauden saikutellut ensin viisureiden poiston, sitten flunssan jälkeen. Kävin salilla, menin samana iltana yövuoroon jolloin palautuimiselle ei jäänyt aikaa ja kun nukkumapäivän jälkeisenä päivänä heitin painavan repun selkään ja lähdin viemään kirjastoon kirjoja, sain kirjaston lunkulla todeta, että nyt ei olka ole kunnossa. Käsi liikkui ja nousi kuitenkin vaakatason yläpuolelle, joten arvelin sen hoituvan ajan kanssa.
Sali, yövuoro tai reppu eivät tosin olleet varsinaisia syitä olkapään ongelmaan. Tiesin jo itsekin, että treenittömän kuukauden aikana, ryhti oli painunut eteenpäin. Kun ei salilla käynyt, niin suurin osa ajasta meni joko tietokoneen tai kirjan ääressä, jolloin olkapäät kääntyvät turhan herkkään eteenpäin, rintalihas alkaa kiristää ja lapa laiskistuu. Fyssari totesikin pienen rintalihaksen olevan jumissa, lavan kääntyneen eteen ja yläselän liikkuvuuden olevan aika olematon.
Olisin varmastikin voinut jatkaa salitreenejä ennen fyssarikäyntiä, mutta koska olkapää tuntui jotenkin oudolta, halusin tsekata sen. Nyt kun selkä liikkuu paremmin, kädet liikkuvat paremmin ja salilla tekeminenkin olisi varmasti paljon mielekkäämpää. Mutta koska on helmikuu, niin mulla on taas uusi flunssa ja viikonloppua on vietetty salin sijaan kurkkukivun, nuhan ja päänsäryn kanssa. Vointi muuten on siinä rajalla, että jotain treeniä pystyisi kyllä tekemään, mutta kun öitä ei saa nukuttua, niin en näe järkeväksi alkaa hajoittaa paikkoja, pientä liikkuvuustreeniä tulee kyllä tehtyä kotonakin.
Lähteet: Duodecim. Kipeä olkapää-kiertäjäkalvosinoireyhtymä https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01041
Käypä hoito. Olkapään jännevaivat yleistyvät iän myötä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00115
Tortora & Derrickson. Principles of anatomy & physiology.
Kävin lopulta fysioterapeutilla arviossa, kipukohdassa ei periaatteessa ole mitään vikaa, mutta muualta sitä löytyi sitten. Kipu tuntui koko ajan olkapään etupuolella ja jonkin verran olkavarressa, mutta koska ihminen voimantuoton ja -siirron suhteen on kuitenkin mekaaninen kone, niin pienet muutokset ketjun alkupäässä, tällä kertaa lavassa, voivat aiheuttaa isojakin ongelmia.
 |
| Kuvat Principles of anatomy & physiology. |
Olkapäähän koostuu simppelisti ajateltuna olkaluun päästä ja lapaluun kuopasta. Todellisuudessa olkapään rakenne on huomattavasti monimutkaisempi ja olkanivel koostuu kolmesta eri nivelestä, varsinaisesta olkanivelestä, lapa-solisluunivelestä ja solisluu-rintalastanivelestä. Näistä se varsinainen olkanivel on se pallonivel, joka liikkuu lähes vapaasti joka suuntaan. Olkanivelen liikkuvuuteen liittyy myös sen heikkous, muihin niveliin verrattuna sen nivelsiteet ovat heikot ja olkapää pysyy paikallaan pitkälti lihastuen ansiosta. Olkapää onkin aikuisilla yleisimmin poispaikoiltaan mennyt nivel.
Lihakset ja jänteet, jotka pitävät olkapäätä paikoillaan muodostavat kalvosinkiertäjäksi kutsutun rakenteen, johon kuuluvat lavanaluslihas (m. subscapularis), ylempi lapalihas (m. supraspinatus), alempi lapalihas (m. infraspinatus) ja pieni lapalihas (m. teres miner). Näistä alttein vaurioille on supraspinatus, jonka läpäiseviä repeämiä meistä puolella on kasikymppisinä. Kiertäjäkalvosimen ongelmia voivat aiheuttaa vammat ja nivelrikko, mutta etenkin huonolla tekniikalla tehdyt toistuvat liikkeet rassaavat supraspinatusta, joka hankautuu olkaluun pään ja olkalisäkkeen välissä.
Olkanivelen liikkeeseen liittyy vahvasti myös lavan liike. Lapaluun pitää päästä liikkumaan, jotta olkapään liike syntyy normaalilla tavalla. Jos lapa ei pääse liikkumaan, kasvaa kiertäjäkalvosimen rasitus ja lopulta ei liiku mikään.
Itselläni kipu alkoi kun olin kuukauden saikutellut ensin viisureiden poiston, sitten flunssan jälkeen. Kävin salilla, menin samana iltana yövuoroon jolloin palautuimiselle ei jäänyt aikaa ja kun nukkumapäivän jälkeisenä päivänä heitin painavan repun selkään ja lähdin viemään kirjastoon kirjoja, sain kirjaston lunkulla todeta, että nyt ei olka ole kunnossa. Käsi liikkui ja nousi kuitenkin vaakatason yläpuolelle, joten arvelin sen hoituvan ajan kanssa.
Sali, yövuoro tai reppu eivät tosin olleet varsinaisia syitä olkapään ongelmaan. Tiesin jo itsekin, että treenittömän kuukauden aikana, ryhti oli painunut eteenpäin. Kun ei salilla käynyt, niin suurin osa ajasta meni joko tietokoneen tai kirjan ääressä, jolloin olkapäät kääntyvät turhan herkkään eteenpäin, rintalihas alkaa kiristää ja lapa laiskistuu. Fyssari totesikin pienen rintalihaksen olevan jumissa, lavan kääntyneen eteen ja yläselän liikkuvuuden olevan aika olematon.
Olisin varmastikin voinut jatkaa salitreenejä ennen fyssarikäyntiä, mutta koska olkapää tuntui jotenkin oudolta, halusin tsekata sen. Nyt kun selkä liikkuu paremmin, kädet liikkuvat paremmin ja salilla tekeminenkin olisi varmasti paljon mielekkäämpää. Mutta koska on helmikuu, niin mulla on taas uusi flunssa ja viikonloppua on vietetty salin sijaan kurkkukivun, nuhan ja päänsäryn kanssa. Vointi muuten on siinä rajalla, että jotain treeniä pystyisi kyllä tekemään, mutta kun öitä ei saa nukuttua, niin en näe järkeväksi alkaa hajoittaa paikkoja, pientä liikkuvuustreeniä tulee kyllä tehtyä kotonakin.
Lähteet: Duodecim. Kipeä olkapää-kiertäjäkalvosinoireyhtymä https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01041
Käypä hoito. Olkapään jännevaivat yleistyvät iän myötä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00115
Tortora & Derrickson. Principles of anatomy & physiology.
Kommentit
Lähetä kommentti