Toukokuun kuulumiset

Sohva puuttuu vielä joten säkkituoli on ainoa löhöilypaikka.

 Toukokuu on ollut toisaalta hyvin vauhdikas ja toisaalta hyvin rauhallinen. Muutin alkukuusta pääkaupunkiseudulle ja muutto oli stressaava mutta kun pääsin asettumaan, on aikaa ollut vaikka kuinka iltaisin ja viikonloppuisin. Gradu nimittäin on palautettu ja valmistuminen on vain sen arviointia vailla. Toisaalta on ollut jopa vaikea totutella siihen, että ei olekaan enää koulutehtäviä ja deadlineja stressaamassa. Nyt pitää vaan opetella olemaan ja nauttimaan kesästä.

 

Maisemat kotikonttorissa ovat nyt hyvin erilaiset kuin aikaisemmin. Töitä olen siis tehnyt toukokuun ja vaikka olen mielestäni ihan hyvin päässyt uuteen työhön sisälle, niin omalle luonteelleni tälläinen etäaloitus ei ole kyllä se paras. Vaikka pääasiassa opiskelin etänä, tykkään siitä, että töissä nään ihmisiä ja ei tarvitse istua nököttää kotona.

 

Keväälle tyypillisesti säät vaihtelivat hurjasti mutta nyt ehkä on päästy jo kesäsäihin. Täällä oli kevät jo kuun alussa paljon pidemmällä kuin Kuopiossa.

Sateesta märkä tintti oli tuli parvekkeelle suojaan. Yllä pupu paistatteli naapuritontilla auringossa.

Urbaanicity on täynnä elämää, näin elämäni ensimmäisen rotankin. Onneksi pihalla eikä sisällä ja parvekkeelta saa välillä hätistellä puluja ja naakkoja.

Hankintoja on pitänyt tai saanut tehdä uuteen asuntoon aika paljon ja sisustus on vielä ihan vaiheessa. Palaillaan sitten loppukesästä siihen. Uusi imuri on kyllä vanhaan halvinta mallia olleeseen verrattuna mahtava.

Teksti ilmestyi yhtenä lauantaiyönä.

Tähän mennessä naapurusto on ollut rauhallisempi kuin mitä Kuopaksella asuessa. Naapurista kuuluu sen verran, että tiedän että on naapureita ja hissin äänet kuuluvat asuntoon mutta yöt on saanut nukkua. Sain verhotkin seinälle kummitytön avustuksella. Unohdan tosin sulkea ne välillä ja sitten juoksentelen täällä vilautellen ikkunoista. Tosin lähitaloistakin saa ihan tuijottamalla tuijottaa jos meinaa sisälle nähdä.

Plus asun taas vanhainkodin naapurissa. Aikoinaan Kokkolassa naapurin vanhusten puutarhajuhlat olivat todella meluisia mutta ainakin koronan aikaan vanhukset ovat olleet kiltisti.

Sain tuparilahjaksi kasvin. Muutossa tulivat mukana myös kaktukset, jotka pitäisi siirtää isompiin ruukkuihin ja päästää tuonne auringonlämpöön.

Lankojen lajittelu vaati lankamaton tekoa. Mäin paljon lankoja ennen muuttoa mutta kyllä näillä vielä serkut vähintään vaatettaa.

Pupuja pomppii kirjaimellisestikin takapihalla mutta melkein takapihallani on myös luonnonsuojelualue, jossa pääsee seuraamaan niin lintujen kuin pienten nisäkkäiden ja kasvien elämää. 

Olen kyllä ollut oikein tyytyväinen muuttoon. Vielä kun korona olisi poissa niin pääsisi nauttimaan kunnolla seudun tarjonnasta. Ja esimerkiksi työpaikan lounasravintolasta. Ensi viikolla voisi jo ehkä saada kirjastokortin, kirjoista ei oikeastaan ole kyllä pula, mutten tunne kotoutuneeni ennen kuin saan kortin. Nimimerkki, lompakossa viisi eri kirjastokorttia jo nyt.