Teatterintäyteinen viikonloppu

 Tiedättekö kun jotain asiaa ei tapahdu ikuisuuksiin ja sitten yhtäkkiä tuleekin rytäkällä. Viime viikonloppuun kertyivät nyt sitten teatterikäynnit.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Perjantaina kävin katsomassa kaupunginteatterissa perinteisen Hiirenloukun. Tykkään todella paljon Agatha Christiestä niin kirjoina kuin elokuvina (tosin uusin Venetsiaan sijoittuva Poirot ei oikein iskenyt). Hiirenloukkua en kuitenkaan ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. 

Tarinahan on melko perinteinen Christie, nuori pariskunta on juuri avannut uuden täysihoitolan ja kun asukkaat pääsevät paikalle, sulkee lumimyräkkä heidät kartanoon. Radiossa kerrotaan Lontoossa sattuneesta murhasta ja se tuntuukin liittyvän jotenkin kartanoon. Se mikä Hiirenloukusta tekee erityisen, on sen pitkä esityshistoria Lontoossa ja ettei Hiirenloukku-novellia ole Christien pyynnöstä julkaistu Britanniassa. Toiveena oli, ettei novellia julkaista niin kauan kuin näytelmää esitetään. 
 
Jännittävä, viihdyttävä ja ennalta-arvattavuudessaan juuri sopiva kevennys työviikon päätteeksi.

Kuva: Kansallisteatteri

Lauantain teatterikokemus olikin sitten ihan eri ääripäätä. Äärimmäisen hieno ja koskettava Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin. Ujuni Ahmedin kokemuksiin pohjautuva tarina on esitetty ja lavastettu äärimmäisen taidokkaasti. Kantaaottavan kasvutarinan päärooli on jaettu nuorelle ja aikuiselle Ujunille ja heitä esittävät Safiya Mikander ja Emilia Neuvonen olivat todella hyviä. Itseeni suurimman vaikutuksen kuitenkin teki monessa pienemmässä roolissa nähty Elssa Antikainen monipuolisuudellaan. 
 
En ole aikaisemmin käynytkään Kansallisteatterissa mutta nyt olikin sitten erinomaisen hyvä syy käydä. Esitys oli loppuunmyyty mutta toukokuun näytöksiin on vielä yksittäisiä paikkoja ja näytökset onneksi jatkuvat syksylläkin. 
 
Nyt pitäisikin alkaa katsoa syksyn ohjelmistoja ja varailla lippuja syksylle. Moulin Rouge Kaupunginteatterissa ja Kesäyön unelma ja Prinsessa Ruusunen Baletissa kiinnostaisivat ainakin. Tampereella taas olisi tarjolla Taru Sormusten herrasta. Ja Vantaalla olisi kotiseutuhistoriaa tarjolla Silkkitehtaan naisissa. 

Vappuna ajattelin nauttia kulttuurini kirjallisuuden parissa. Lukuisten opiskelijavappujen jälkeen on ihan kiva hengähtää ja viettää hyvin rauhallinen vappu. 

Hauskaa vappua kaikille!

Kommentit

Suosittuja tässä blogissa

Polar Ignite - hutiostos?

Kosmetiikkajoulukalenterit 2021; eeppinen listaus

Innie vai outie