Kuulumisia pimeyden keskeltä

 Ja influenssa- ja koronarokotteiden aiheuttamasta pöpperöstä. Tänä vuonna onneksi varsin lievästä sellaisesta.

Lokakuussa innostuin pataleivästä, jota kokeilin sekä Fazerin valmispakkauksesta, että ihan itse jauhoja sekoittelemalla. 

 

 

 Työpaikan pikkujoulut pidettiin jo lokakuussa ja kävimme ihastelemassa Pientä merenneitoa Helsingin kaupunginteatterissa.

 

 

Töissä oli muutakin juhlaa kun Akavan opiskelijat viettivät 40 -vuotisjuhlaa.
 

 

Kirjamessuille ehdin pyörähtämään torstaina

 

ennen Vantaan Kokoomusnaisten kokousta.

Perjantai-ilta ja lauantai menivätkin sitten ope-opintojen parissa ja en olisikaan jaksanut kirjamessuille enää lauantaina koulupäivän jälkeen.

Opintoja pitää edistää muutenkin kuin lähipäivissä ja kävin havainnoimassa opetusta toisella asteella. Tavoitteena saada havainnoinnit kasaan vielä tämän vuoden puolella.

Hiljalleen on tullut aloiteltua pipari ja glögikautta ja kynttilä palaa joka ilta jos kotona olen.

Vuoden viimeisellä pidemmällä työreissulla aivoit löivät ihan tyhjää ja Canthian kolmas kerros oli kadonnut muistista kokonaan. Opasteetkaan eivät kovin hyvin johtaneet Ca303-saliin.

Työmatkan toisessa hotellissa oli jo kivat joulukoristelut.

Sain tosiaan sunnuntaiaamuna korona- ja influenssarokotteet ja sunnuntaina en jaksanut keskittyä mihinkään aivoja vaativaan, joten tein pienen timanttimaalaus-joulukortin. Oli eka kerta timanttimaalausta ja täähän on kivan ajatuksetonta. Seuraa vaan ohjeita.

Tästä alkaa sitten joulunodotus ihan kunnolla vaikka vielä pitäisi kuukausi aika tiukkan kalenterin kanssa jaksaa. Vaikka aina vähän etukäteislähtöä teenkin, niin mulle jouluttelu alkaa kunnolla 14. marraskuuta kun kaikki muut juhlat on juhlittu.