Miten ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen?
Korona on sotkenut koko maailman. Pandemia oli tietyllä tapaa odotettavissa, kukaan vaan ei tiennyt milloin se iskee ja mikä taudinaiheuttaja olisi syypää. Koronan leviämiseen on vaikuttanut paljon globalisaatio, jonka myötä ihmiset matkustelevat ja tapaavat hyvinkin kaukaa tulevia ihmisiä. Aikaisempien pandemioiden leviäminen onkin ollut hitaampaa kun muutamassa tunnissa mantereelta toiselle saapunut tauti on joutunut kulkemaan merimatkan. Maailmanlaajuisia terveysongelmia on valitettavasti odotettavissa lisää ilmastonmuutoksen myötä.
Meillä Suomessa on onneksi melko hyvät lähtökohdat ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia ajatellen. Meillä ilmasto on kohtalaisen tasainen, meillä ei ole suurta kuivuutta tai riskiä maanjäristyksistä tai tulivuorenpurkauksista ja meillä on toimiva terveydenhuolto ja yhteiskunta. Siitä huolimatta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia tullaan näkemään myös Suomessa.
THL on jakanut Suomeen vaikuttavat riskitekijät helteeseen, lisääntyneisiin sateisiin, liukkaiden kelien, talvien pimenemisen, ilmaston lämpenemisen ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin muutoksiin.Vaikka usein Suomeen toivotaankin pitkän ja kylmän talven jälkeen hellettä, on helle kuitenkin terveysriski monella tapaa. Helteet lisäävät kuolleisuutta etenkin ikääntyneillä ja meillä on ilmastoinnin ja lämmönsäätelyn puutteita sekä yksityisasunnoissa että terveydenhuollon laitoksissa. Helteisenä kesänä uv-altistus on useimmilla epäterveen suuri ihosyöpää ajatellen.
Sadettakin tarvitaan mutta lisääntyvät sademäärät vaikuttavat ikävästi myös kosteuden lisääntymiseen talojen rakenteissa johtaen kosteusvaurioihin ja sisäilmaongelmiin ja lisäävät tulvariskiä, joka voi johtaa puhtaan juomaveden ja uimarantojen saastumiseen. Ylimääräiset lätäköt tarjoavat myös kasvualustaa esimerkiksi hyttysille. Lisääntynyt lämpö ja kosteus tarjoaa paremmat elinolot mikrobeille ja loisille, jotka voivat levitä ihmisiin esimerkiksi lintujen ja jyrsijöiden kautta.
Liukkaat kelit lisääntyvät vuodenaikojen erojen hälvetessä, jolloin kaatumistapaturmat ja autokolarit todennäköisesti lisääntyvät. Toisaalta lumentulon myöhästyessä ja kevään aikaistuessa talven pimeä lumeton aika on pidempi. Pimeys lisää masennusta, mitä lisääntyvä pilvisyys vielä pahentaa.
Sään ääri-ilmiöt ovat meillä kohtalaisen harvinaisia mutta viime vuosinakin on koettu tulvia ja myrskyjä, jotka ovat katkoneet sähköjä ja vaikeuttaneet arjen toimintoja. Myrskyjä, tulvia ja metsäpaloja on odotettavissa ilmaston lämpenemisen myötä. Metsäpalojen savun aiheuttaman hengitysaltistuksen lisäksi luvassa on enemmän siitepölyä ja mahdollisesti Suomessa aikaisemmin tapaamattomia tulokaslajeja, jotka voivat allergisoida tai olla muutoin vaarallisia.
Malaria oli vielä parisataa vuotta sitten Suomessa kotoperäinen tauti, jota tavattiin etenkin lämpimien kesien jälkeen. Viimeksi sitä esiintyi reilummin sotien aikaan. Emme varmastikaan ole toivottamassa sitä uudelleen tervetulleeksi, kuten emme muitakaan ilmastonmuutoksesta johtuvia terveyshaittoja.
Varauduttava terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa kuitenkin on.
Kommentit
Lähetä kommentti