Osaatko hoitaa paleltumat ja hypotermian?
Helmikuu on tilastollisesti vuoden kylmin kuukausi. Edessä on myös kevätjäät ja on hyvä kerrata paleltumien ja hypotermian ensiapu ennen kuin sille on tarvetta.
 |
| Sorsat pärjäävät ihmisiä paremmin kylmässä untuvatakkinsa kanssa. Ne kuitenkin tarvitsevat avointa vettä, jossa ne lämmittelevät ja josta saavat ruokaa. |
Paleltumat saattavat iskeä salakavalastikin jos kostea iho altistuu tuulelle kylmällä säällä. Juoksuhautajalat eli kylmävesivamma eli immersiovamma voi tulla jo yllättävänkin lämpimissä oloissa jos jalat ovat kosteat ja ihminen ei liiku. Samoin hypotermia voi iskeä hiipimällä tunneissa tai jopa päivien mittaan. Hiipivä hypotermia voi tulla esimerkiksi vanhuksen kaaduttua lattialle viileähköön asuntoon. Akuutin hypotermian yleisin syy Suomessa lienee veteen putoaminen tai lumihankeen tuupertuminen syystä tai toisesta. Alkoholilla on harmittavan usein rooli kummassakin edellä mainitusta.
PALELTUMIEN ENSIAPU:
Lievät, pinnalliset paleltumat tunnistaa pistelystä ja valkoisesta, kovaltakin tuntuvasta laikusta iholla. Paleltuman edetessä pistely ja kipu loppuvat. Paleltuman hoitoa aloitettaessa on syytä tarkistaa onko kyse vain paikallisesta paleltumasta vai onko kyse laajemmasta hypotermiasta.
Ensihätään paleltunutta kohtaa voi painaa kevyesti lämpimällä kämmenellä mutta lämmin vesihaude (37-42 astetta) lämmittää paleltuman parhaiten. Paleltuman sulaminen sattuu, joten tulehduskipulääke voi olla paikallaan heti sulatuksen alkuun. Paleltumakohtaa ei saa hieroa tai hangata, koska se voi pahentaa tilannetta. Paleltumia pitää varoa myös polttamasta, siksi ei avotulella lämmittelyä. Tunnoton iho ei tunne myöskään milloin on liian kuumaa.
Syvissä paleltumissa iho menee kovaksi, tunnottomaksi ja voi muodostua rakkuloita tai kuoliota. Paleltuman pahenemisen estämiseksi on suojattava paleltuma kylmältä ja hakeuduttava lämpimään. Paleltumaa voi yrittää sulattaa kotona mutta suuret ja syvät paleltumat on parasta lämmittää sairaalassa jos vain mahdollista. Syvistä paleltumista voi jäädä yhtä pahat komplikaatiot kuin palovammoista, ja siksi ne on aina syytä vähintään tarkastuttaa lääkärillä.
HYPOTERMIAN ENSIAPU:
Hypotermiasta kärsivä on usein ensin pelastettava vedestä. Muista huolehtia aina myös itsestäsi, et pysty auttamaan jos itsekin tipahdat veteen.
Lievästi hypoterminen eli paleleva, tärisevä ja kananlihalla oleva viedään lämpimään, hänelle annetaan lämmintä juotavaa ja vaihdetaan kuivat vaatteet ja pidetään liikkeessä.
Kohtalaisen hypoterminen eli voimakkaasti ja hetken päästä ei ollenkaan vapiseva, pöpperöisen oloinen, tajunnaltaan madaltunut viedään sisälle, yritetään pitää liikkeessä ja lämpimänä vaihtamalla kuivat vaatteet ja käärimällä peittoihin. Tajuissaan olevalle voi rintakehälle laittaa lämpöpakkauksen (huolehdittava ettei liian kuuma ettei polta). Hälytetään ammattilaisapua 112 ja seurataan tajunnantasoa avun tuloon asti.
Vaikeasti hypoterminen eli tajuton ja kylmänkankea vaatii välittömästi soiton hätänumeroon 112. Potilasta pitää liikuttaa mahdollisimman vähän mutta siirtää mahdollisuuksien mukaan lämpimään ja kääriä peittoihin. Huolehditaan hengitysteiden avoimuus eli kylkiasentoon asettaminen. Elottomalle aloitetaan puhallus-paineluelvytys.
Kylmät, märät vaatteet jäähdyttävät kehoa entisestään, mutta raajojen liikuttaminen voi aiheuttaa kylmän veren siirtymisen raajoista sydämeen, jolloin voi tulla kuollettavia rytmihäiriötä. Sen vuoksi vaatteet tulisi joko leikata päältä tai antaa niiden olla jos niitä on vaikea riisua.
PARAS ENSIAPU ON AINA ENNALTA EHKÄISY!
Muista:
Hei! Nyt menee kommenttini täysin ohi aiheen, vaikka mielenkiintoinen aihe onkin. Olen silloin lueskellut blogiasi (muistaakseni eksyin tänne kun googlettelin vinkkejä yövuoroista selviytymiseen :D ) ja ymmärtääkseni olet opiskellut sairaanhoitaja AMK:n pohjalta terveystieteiden maisteriksi. Olen itsekin sh ja kiinnostaisi hakea gerontologian ja kansanterveyden maisteriohjelmaan. Jyväskylän yliopistossa on hyvänkuuloinen juurikin AMK-pohjaisille räätälöity kahden vuoden maisteriohjelma. Hakeminen kuitenkin mietityttää, kun asun pk-seudulla ja opiskelu tapahtuisi työn ohella, joten eteneminen olisi todnäk reilusti tavoitetahtia hitaampaa. Itselleni nopea valmistuminen ei ole tärkeää, mutta mietin osaisitko neuvoa tuleeko paletista liian haastava kolmivuorotyön ja lähinnä etänä suoritettavien maisteriopintojen kanssa? Toki voisin jossain vaiheessa anoa opintovapaata ja ottaa sen avulla pienen spurtin opinnoissa. Mietin myös sitäkin jos aluksi tekisin vain avoimessa opintoja omaan tahtiin jolloin painetta etenemisestä ei niinkään olisi, kai ne suoritukset pysyy hyväksilukukelpoisina useamman vuoden.. Nojoo, pitkä sepustus tuli kiva jos jaksat vastailla! :)
VastaaPoistaMoi, sanoisin, että ehdottomasti hae. Opintoja on aina mahdollisuus mukauttaa omaan tilanteeseen ja etenkin maisteriohjelmissa on yleensä ajateltu jo valmiiksi, että ne tehdään työnohessa. Jyväskylän läsnäoloista en tietenkään voi sanoa kun Kuopiossa itse opiskelin mutta kyllä Kuopioonkin moni tuli pk-seudulta. Jyväskylän hakijapalvelut varmaan osaavat tarkemmin kertoa miten paljon läsnäoloja on. Mutta suosittelen hakemaan ja sitten jos ei pääse tällä kertaa, niin tekemään opintoja avoimessa omaan tahtiin, niin onpahan alta pois nekin. Liikaa ei kuitenkaan kannata ahnehtia vaan mennä omaan tahtiin. Itse yhtenä talvena tein kolmivuoron ohella sen 60 op ja oli mulle ainakin ihan tappotahti, toki oli myös uusi työ joka vei vielä voimia aika paljon. Toisaalta tiedän kavereita, jotka on tahkonneet työn ja perheen ohella 90 op vuoteen. Moni tosin ottaa sitten graduun opintovapaata. Mutta hae ihmeessä!
PoistaKiitos paljon vastauksesta! Täytynee vielä perehtyä Kuopion yliopistoon tarkemmin, jos se olisi itsellenikin sopiva kohde. Jouduitko useaan otteeseen maisterivaiheen aikana käydä fyysisesti Kuopiossa? Hakijapalveluista Jkl:stä osattiin kertoa vain että seminaarityöskentelyssä joutuu muutamia käymään ja syventävissä 'todennäköisesti enemmän mutta ei kuitenkaan viikottain'. Sen verran matkaa kuitenkin ettei ihan kaikkia vapaapäiviä viitsisi Jkl reissuihin käyttää. Muttajoo, kiitos rohkaisusta enköhän minä ainakin hae ja jos ei paikka aukea niin juurikin tuonne avoimeen sitten.
PoistaMie asuin Kuopiossa koko opiskeluajan. Ensimmäisenä vuonna meillä oli n. kerran kuussa muutama koulupäivä aina putkeen ja sen jälkeen sitten oli satunnaisesti seminaaripäiviä. Opiskelin siis Terveyden edistämisen ohjelmassa, Liikuntalääketieteen pääaineessa, joka on nykyisin vissiin terveysliikunta. Terveyden edistämisen ohjelmassa on pääaineena myös väestön terveyden edistäminen jossa siis kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot osana kokonaisuutta ja gerontologiaa voi ottaa sivuaineeksi. Sh-taustalla ei suoraan voi hakea maisteriin vaan myös kandiopinnot on tehtävä joko tutkinto-opiskelijana tai avoimessa. Lisää infoa löytyy tuolta: https://www.uef.fi/fi/koulutus/terveyden-edistaminen
Poista