Vireystilan säätely

 Olen joskus aikaisemminkin kirjoitellut siitä, miten tärkeitä rutiinit ovat itselleni jaksamisessa ja arjessa pärjäämisessä. Yksi syy miksi tykkään rutiineista, on se, että ne auttavat säätelemään vireystilaani. 

 

Vireystilahan vaihtelee vuorokauden mukaan meillä kaikilla. Unessa vireystila on matala ja riittävästi nukuttuamme, se on yleensä aamulla korkeimmillaan. Iltapäivällä tulee luontainen notkahdus, jota voimme joko pahentaa tai helpottaa päivän toimilla ja iltaa kohden vireystilan tulisi taas laskea, jotta pääsemme rauhoittumaan nukkumaan.

 

 Meillä on jokaisella oma sietoikkunamme tai optimaalinen vireystila, jossa asioita saa aikaiseksi ja olo on hyvä. Vireystila on pitkälti hermostollinen asia, samoin kuin persoonallisuutemme, eli eroja ihmisten välillä on valtavasti. Hyvä vireystila on vaatimus sille, että pystymme oppimaan, tekemään töitä tai tekemään liikuntasuorituksia tehokkaasti. Keskittyminen on vaikeaa jos vireystila on liian alhainen tai korkea ja tietyissä tilanteissa kuten autolla ajaessa, se voi aiheuttaa vaaratilanteita. 

 

Mie oon hirvittävän huono rauhoittamaan itseäni tai nostamaan vireystilaani erilaisilla harjoituksilla vaan mie tarviin siihen omat rutiinini. Hampaanpesu, meikkaus, pukeminen, aamupala on kaikki pieniä osia vireystilan nostossa aamulla, jotta työpäivä lähtee käyntiin. Työmatka viimeistelee sitten sen sopivan vireystilan. 

 

Ja toiseen suuntaan sitten, suihku, iltapala, hampaanpesu, kirjan lukeminen ja kuuntelu ja rauhoitun nukkumaan. 

 

No entäs sitten vapaapäivät, lomat ja etäpäivät. Rutiinilla. Hampaanpesu, meikkaus, pukeminen, aamupala ja lenkille, kauppaan, kirjastoon tai suunniteltuun työtehtävään kiinni. Jos en ala heti aamusta toimia (tai syödä säännöllisesti) jää vireystila koko päiväksi matalaksi ja päivä menee haahuiluun. Ja haahuilupäivien kertyessä, alkaa sängystä nouseminen olla päivä päivältä vaikeampaa. Uni nimittäin on huonompaa matalien vireystilan päivien jälkeen. 

 

 Mutta suurempi ongelma on omalla kohdallani vireystilan laskeminen. Oon siinä nimittäin tosi huono. Miehän kuohahdan noin sekunnissa enkä saa hermostoani sitten rauhoittumaan. Ja kuohahduksen saa aikaan niin hyvät kuin huonot uutisetkin. 

 

Sainkin aikoinaan hyvän vinkin, että älä aukaise sähköpostia enää kuuden jälkeen illalla. Jos olisin fiksu, niin en pitäisi mitään viestintäkanavaa enää auki työpäivän jälkeen. 

 

Sen olen oppinut, että jos haluan nukkua yöni hyvin, pitää vireystilaa lähteä laskemaan jo seitsemän aikoihin illalla. Ei siis enää liikuntaa siihen aikaan, ei menevää musiikkia, ei iltamenoja, ylipäänsä ei kontaktia ihmisiin, koska se nostaa vireystilaani liikaa. Neulominen, kirjan lukeminen tai saman tutun sarjan uudestaan katsominen kymmenettä kertaa taas rauhoittaa. 

 

Toisilla erilaiset rentoutumisharjoitukset tai meditaatio auttavat. Itse koen niistä monet sen verran ahdistavina, että vireystila vaan kasvaa. Niitä kannattaa kuitenkin kokeilla, koska tarjolla on hyvin erilaisia muotoja rauhoittaa itseään.

 

Hyvä yöuni tehdään jo päivällä mutta vireystilaa tuotetaan koko ajan. Nyt lauantaista alkaen vietetään Uniliiton vireysviikkoa. Vireysviikkoon liittyy ajallisesti yksi vireystilan ärsyttävä sotkija eli kesäaikaan siirtyminen.

 

Vireysviikolla on tulossa hyvänkuuloisia webinaareja, joista osaan näytti olevan ennakkoilmoittautuminen. Tarjolla on mm. unettomuutta, vireystilan säätelyä, levottomia jalkoja ja vaihdevuosiasiaa. Webinaarit löydät täältä.  

 

 Vinkkejä löytyy myös mm. Nyyti Ry:n sivuilta ja ADHD-liiton sivuilla.

 

 Millä keinoin itse säätelet vireystilaasi?