Kaverina ruusufinni

 Olen nyt kolmisen kuukautta saanut pitää kaverinani ruusufinnin papulopustulaarista eli näppyläistä ja märkäpäistä muotoa. Aikaisemmin on ollut couperosa-ihoa, joka tunnetaan ruusufinnin lievempänä erytematoottis-telangiektaattisena muotona. Couperosaa käytetään enemmän nimikkeenä kosmetologian puolella ja puhekielessä. Ruusufinnin kanssa samaa perhettä on perioraalidermatiitti eli suun ja mahdollisesti silmien ympäristössä esiintyvä ihottuma ja hoitokin on sama.

Ruusufinniä ei kuitenkaan tule sotkea ruusuun, joka on yleisimmin sääressä esiintyvä bakteeritulehdus tai vyöruusuun, joka on vesirokkoviruksen aiheuttama yleisimmin vartalolla esiintyvä kivulias rakkulainen muutos.

Punakat poskeni saivat ensin kaverikseen leukalaikun, jossa oli ajoittain kymmenittäin pieniä märkäpäitä. Ruusufinnin näpyt eroavat nuoruusaknesta siinä, että märkäpäissä ei ole talia vaan pelkästään tulehdussoluja ja mustapäitä ei ole mukana. Sitä mukaa kun ruusufinni levisi koko leukaan, nenänpieliin ja -aluseen sekä poskipäille, syventyi myös tutkimukseni ruusufinnin syihin ja hoitoon.

Ruusufinniä esiintyy ainakin lievänä muotona melkein joka kymmenennellä ja se on yleisintä 30-50 vuotiailla. Naiset ja vaaleaihoiset ovat alttiimpia ruusufinnille. Ruusufinniä esiintyy eri muodoissa; punoittavana ja oikein lehahtelevana ihona, näppylöinä, silmäoireina ja miehillä erityisesti rinofyymana eli nenän talirauhas- ja  sidekudoksen liikakasvuna. Fyymakudosta tosin voi esiintyä muuallakin kuin nenässä.

Ruusufinnin synnyssä tekijöinä ovat muutokset immuunipuolustuksessa ja tulehdussäätelyssä. Kyseessä on krooninen tulehdustila, jonka aktiivisuus vaihtelee. Ruusufinnin taustalla on muutoksia mm. TLR2-reseptorien ilmentymisessä ja antimikrobisen peptidin katelisidiinin määrässä iholla sekä verisuonten toiminnassa. TLR2-reseptorien ja katelidisiinin kautta ihoa ärsyttävät mm. auringonvalo ja D-vitamiinin syntyminen iholla, kortisonivoideiden käyttö ja talipunkki. Alkoholi, tupakointi, kuumat juomat ja mausteet voivat ärsyttää ruusufinniä. Samoin kuin vääränlainen ihonhoito.

Ruusufinniin on itsehoitona saatavissa apteekista metronidatsolivoidetta, jonka teho on kuitenkin vähäinen ja käyttöaika pitkä. Lääkärit voivat määrätä hoidoksi mm. tetrasykliiniantibiootteja. 

Itselläni kuumat juomat ärsyttävät selkeästi ruusufinniä ja yksi muki teetä tai glögiä illalla tiesi seuraavana päivänä selkeästi punoittavampaa ja näppylöivämpää ihoa. Ylimääräisen ärsytyksen vuoksi olen mm. jättänyt kasvokarvat poistamatta ja pitänyt meikkikerroksen ohuena. Saunonut olen, mutta maltillisesti ja lyhyitä aikoja, ettei lämpö liikaa ärsytä ihoa. Tällä hetkellä iho on todella kuiva ruusufinnilaikkujen kohdalta ja sitä pitää rasvata pitkin päivää. Toisaalta iho tuntuu pitävän miedosti kuorivista hapoista, jotka auttavat pitämään kuolleen ihosolukon poissa. 

 

Itseäni punoitus ja näppylät eivät kosmeettisena haittana ole paljoa häirinneet, etenkään kun koronan aikaan ei paljoa kasvoja ole tarvinnut näytellä. Poskien lehahtelu ja ihon polttelu ja kutina sen sijaan ovat oikeasti ärsyttäviä. Huojentavaa on myös tietää, että ruusufinni ei tartu eikä se sinällään aiheuta muuta kuin arpien ja ihon epätasaisuuksien vaaraa.

Ohuella meikkikerroksella peitettynä.

Ruusufinnin yhteyksiä muihin sairauksiin on tutkittu paljon ja yhteyksissä on vielä paljon myös selvitettävää. Yhteyksiä on löytynyt mm. diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin, suolistosairauksiin ja suoliston mikrobeihin, migreeniin, reumaan, dementiaan ja mielenterveysongelmiin. Kuten sanoin yhteydet ovat epäselviä mutta omaan korvaani loogiselta kuulostavat esimerkiksi yhteys muihin kroonisiin tulehdussairauksiin tai esimerkiksi migreeniin, joka on verisuonien epänormaaliin toimintaan liittyvä sairaus. Iho-ongelmien tiedetään itsessään voivan vaikuttaa mielenterveyteen ja esimerkiksi stressi on yksi ruusufinniä laukaiseva tekijä. Toisaalta riskitekijät, esimerkiksi alkoholin runsas käyttö, stressi ja tupakointi ovat ruusufinnin ja näiden muiden tautien kanssa yhteisiä.

Tulevaisuudessa selviää varmasti paljon etenkin kroonisiin tulehdussairauksiin liittyviä asioita, joita mielenkiinnolla odottelen. 

Meikitön kuva etukameralla kirjoittamispäivältä.

Kirjoittaessa ruusufinni on melko rauhallinen ja ei pahemmin vaivaa. Yleensä ruusufinni oireilee eniten kevättalvella ja helpointa olisi odottettavissa loppukesästä. Itse olen nyt marraskuusta asti oireillut, joten saa nähdä, millainen kevät tulee. Sen ainakin tiedän, että aurinkovoide on aika kaivaa kaapista jo nyt, niin ruusufinnin kuin valoihottumankin vuoksi. Ja ihan jo ihon vanhenemisen ja ihosyöpäriskin vuoksi on syytä muistaa aurinkovoide rinteisiin tai jäille lähtiessä.

 

Oletko itse kokenut ruusufinniä?

 

Lähteet:

Hannuksela-Svahn, A. 2017. Ruusufinni. Lääkärikirja Duodemic. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00483 

Palatsi, R., Kelhälä, H-L. &Hägg, P. 2012. Uusia näkemyksiä ruusufinnin patogeneesistä ja hoidosta. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo10628

Lönnrot, M. 2015. Ruusufinni ja perioraalidermatiitti – vaarattomat mutta viheliäiset. Potilaan lääkärilehti. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/ruusufinni-ja-perioraalidermatiitti-ndash-vaarattomat-mutta-viheliaiset/

Daou, H. ym. 2021. Rosacea and the Microbiome: A Systematic Review. Dermatol Ther (Heidelb). 2021 Feb; 11(1): 1–12. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7859152/

Zhang, J. ym. 2021. Association between rosacea and cardiovascular disease: A systematic review and meta-analysis. J Cosmet Dermatol 2021:20(9):2715-2722. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33350031/

Haber, R. & El Gemayel, M. 2017.Comorbidities in rosacea: A systematic review and update. Journal of the American Academy of Dermatology26 October 2017Volume 78, Issue 4 (Cover date: April 2018)Pages 786-792.e8