Viikko tervassa rämpimistä

 Miusta tuntui, että mie en herännyt tähän viikkoon nyt ollenkaan. Ja sen vuoksi perjantain tekstikin tulee vasta näin illasta.

 

 Pari edellistä viikkoa oli aika tiukkoja töissä ja vaikka muuten tuntui olevan ihan hyvä meno, niin ekana alkoi tuntua salilla kuormitus. Tai jo ennen salia, koska lopulta lauantaina jätin salin kokonaan välistä kun ei siltä tuntunut. 

 

Sitten siihen päälle kun heittää rutiinien rikkoutumisen ja vähän huonon syömisen, nukkumisen ja mahanreistailun niin ei mikään ihme, että on vähän sumuinen viikko ollut.

 

 Maanantaina heräsin tähän viikkoon poissa kotoa kun olin tämän yhden karvakaverin vahtina. Kävin maanantaina töissä mutta sitten unohdin syödä lounasta ja lopulta meinasin pyörtyä metsään kun sokerit tipahtivat. Onneksi käsilaukusta löytyi sen verran sokeria, että päästiin koirulin kanssa takaisin.

 

No sitten vielä tietenkin ylikorjasin syömisvajetta ja olin kipeä ja kylmänhikinen kun pikkumahani oli liian täysi. Ei sekään kovin lataavaa ole.

 

 Ajatus oli mennä kampukselle tiistaina ja käydä salilla mutta teinkin päivän etänä.

 

Keskiviikkona ja torstaina oli suunnitellustikin etäpäivät. Keskiviikkona kuuntelin HUS:n ja Helsingin yliopiston Studia Generalia-luennon keski-ikäisten terveydestä. Tiivistettynä vaihdevuosioireita kannattaa hoitaa jos ne häiritsevät ja naisten sydän- ja verisuonisairausriskeihin olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota.

 

Torstaina taas ehdin THL:n silpomiseen liittyvään webinaariin. 

 

Sanna Karlsson-Sutisna: suudelma

Nyt perjantaina olin koululla kun aamu oli opetusta ja iltapäivä sitten suunnittelupalaveria tulevan kurssin suhteen. Kävin vielä sateessa pyörähtämässä Myllypuron kirjastossa ja sitten loppuillaksi kotiin koomaamaan.

 

Kova tavoite olisi saada itseni hereille viikonloppuna. Viimeistään maanantaina 😀

 

Tuleeko teille näitä ei vaan lähde päiviä/viikkoja?